perjantai 12. huhtikuuta 2013

oivallus

se hiipi hiljaa mieleeni..ihan vaivihkaa
   väliin katosi ajatusten taa, tullen voimakkampana uudestaan.
     Potki tilaa itselleen, työntäen pois ajatukset jähmenneet..
        täyttäen pienetkin kolot....levittäen itsensä..ojentaen raukeat jäsenensä.
           Kummasti vuodet vierivät ja tunteet vain vahventuivat  
              aurinko paistoi useammin
                  tähdet tuikkivat kirkkaammin
                    värit hehkuivat herkullisemmin
 se paransi arvet, mielen pahan
   antoi toivoa ja vahvuutta
                                          .......onnellisuus
Sitä olen saanut ja sisimmässäni kantanut.
Sanoit ystäväiseni että se on lahja..
kyllä on ja siksi sitä jakaa tahdon.
elämämme on niin lyhyt loppupeleissä että miksi ei nauttisi siitä vaikka kyynel silmissä
aina löytyy päivästä jotain hyvää
on se sitten leipäpala ja kuppi kahvia
  kiiltävä jäinen pinta puiston penkissä
    ohi lentävän linnun siiven isku
      lapsen nukkuvan hiljainen hengitys
        rakkaan pehmeä suukko
         kädet jotka kietoutuu ympärillesi.....se tunne on tässä ja nyt
                                           

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei! Jätäthän jälkesi käynnistäsi blogissani :)