Google+ Followers

perjantai 27. syyskuuta 2013

viikko

Taasen perjantai ja työviikko takana...tai no äitinä se työviikko on 24/7 ja sitä ei oikeasti silloin nuorena tajunnutkaan kun vauvaa odotti. Äitini piti paljon vanhoista viisauksista ja yksi niistä niin hyvin pitää paikkansa "pienenä pienet murheet ja isona isot".
Murkkuikään kun ei oikeasti kykene valmistautumaan kun se on jokaisen kohdalla niin tyystin erilainen. Olen todennut että lehmänhermot ja pitkä pinna on todella hyvä yhdistelmä että jaksaa tätä showta :)
Jos joku tulee kertomaan kuinka helpot lasten murkkuiät on ollu niin en hei jaksa kuunnella ja voin meidän kaikkien "vaikeiden" lasten vanhempien puolesta sanoa että ihan voi olla kertomatta :)
Kyllähän tästä murkkuiästä melkein kaikki hengissä selviää niin nuoret itse kuin vanhemmatkin mutta kyllä olis voinut tästäkin tehdä hiukka helpompaa.
Työviikko kuitenkin takana ja kaksi huokaisupäivää edessä :)
                                   ihanaa viikonvaihdetta ja huolehtikaa toisistanne

museossa

Päivälehtimuseo on mielenkiintoinen paikka, alhaalla on perusnäyttelyä...vanhoja koneita ja muuta lehtien tekoon tarvittavaa. Yläkerrassa on vaihtuva näyttely, tällä hetkellä se on Harald Hirmuinen. Niin isoille on nähtävää kuin pienille tekemistä. Suosittelen kyllä kaikille käyntiä :)









 
voi...niin tuttu mulle tuo ilkeä painovirhepaholainen :)


keskiviikko 25. syyskuuta 2013

kylmä

Aamulla oli hyytävän kylmä..vain +3 ja tuntui että se meni villasukistakin läpi...hrrr. Tälläkin hetkellä mittarissa vain +5...auttamattomasti kesä ohi ja talvi tulloo. Viikonloppuna nosteltiin tomaatit sisälle....niitä on aivan hirmuisesti vieläkin.Nam!
Sunnuntai-iltanen junamatka oli ikimuistoisen värikäs...taustalla tummaakin tummempi saderintama ja toisaalla kirkas laskeva syysaurinko joka maalasi niin kauniisti peltoja, puita ja ohi kiitäviä taloja. Yhdellä rataosuudella näytti kuin olisi ollut liikkuvia helmiä taivaalla...hanhiparvet lensivät ja aurinko valaisi valkean vatsan, taustalla tumma taivas....aivan henkeäsalpaavan upeaa. Vierustoverit ihmettelivät kovasti kun kääntelin kaulaani katsellen taivaalle, luulivat varmaan ufoja olevan ;)
...maalla oli jo monta värikästä lehteä hiljalleen pudonnut puusta...kohta haravoidaan.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

jää

Tänään sain luistella hallissa.... oli aivan ihanaa kun terän alla on tasainen jää, ihan jotain muuta kuin luonnonjää tai tekojää ulkoradalla. Hallissa vaan tuli todettua että siellä on oikeasti kylmä. Ei tätä kylmää jääkiekkoa katsellessa katsomon puolella huomaakkaan mutta kyllä hymy hyytyi aika nopeasti joten reipasta liikuntaa vain niin pysyi lämpimänä.
Ensi viikolla taas ja silloin taidan hanskatkin pukea päälle :) mutta aika mukava aloittaa luitelukausi näin syyskuussa. Luistelu kun on talvilajeista se mistä taidan pitää eniten....tai no tuon miehen kera taitaa tulla kokeiltua kaikenlaista uutta joten voi löytyä uusi bestis ;)

torstai 12. syyskuuta 2013

pihaelämää

 
Pihalla surisee ja loikkii kaikenlaista ötökkää, huomaan vaan että ihan todella kaipaan sitä järkkäriä, ei tämä pieni kamera oikein taltioi sillä tavalla kun haluaisin. Mutta onneksi on edes joku kamera, muuten nämäkin olisi jäänyt ikuistamatta.
 

 
Sammakoita on näkynyt tänä kesänä enemmän kuin vuosiin...kieliikö se ilmaston lämpenemisestä vai onko kenties ilmanlaatu parantunut...kupapa kertoisi :) no yhtä kaikki olen iloinen että sammakoita näkyy, ne vaan on niin ihania.
Viikonvaihde taitaa vierähtää kukkien ym. pihahommien kera eli nyt jo toivotan rentouttavaa viikonloppua kaikille.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

omena aikaa


 
Nami nam...omenoita rouskuttaapi hän :) oman pihan omenat maistuupi niin hyvälle!
Viikonloppu on ollut aivan hehkuvan ihanaa säätä...ehkäpä hiukan liiankin lämmintä mutta toisaalta tomaattipuskat puskevat nyt ihan punaisenaan tomaattia, eli lämmöstä on hyötyäkin. Pihahommissakin viihdyttiin perjantainakin auringonlaskuun asti...ja vähän sen ylikin...mutta sitten iski hyttysarmeija eli sauna oli parempi vaihtoehto.
Eilen junassa ollessani  ja ohittaessa http//parolanasema.blogspot.fi/ ...niin huomasinpa että siellä oli niin ihanat pihajuhlat käynnissä ja ilmeisesti valokuvaajakin. Pihavalot hehkuivat illassa, ruokapöydän ääressä ihmisiä ja nurmikolla vanhoja rautasänkyjä patjoineen...innolla odotan niitä kuvia :)
Meillä taitaa pihajuhlaa tulla vasta ensi vuonna...on niin mullinmallin vielä, vanhaa kun uudistaa niin se ei niin nopeaa valmistu. Hiljaa hyvä tulee :)

torstai 5. syyskuuta 2013

5.9

Kampissa mennessäni rullaportaissa tulin kuulleeksi keskustelun isän ja n. 9 vuotiaan tyttären kesken.
-"hei kato tossa sais ihan ilmaisen meikin, voinko mennä?"
-"ei se mikään ilmainen ole, ne kuitenkin yrittää myydä jotain"
-"mutta jos siihen menee niinku kokeilemaan ja ei sitten olekkaan tyytyväinen niin maksaako se silloin....täytyykö ne meikit sit pyyhkiä pois vai?"
-"no ei kai....."

Tämä on sitä kaupungin hauskaa puolta kun voi kuulla kivoja keskustelupätkiä jotka sitten hymyilyttää...ja hymy tarttuu joten pistän pallon pyörimään....hymyile huomenna mahdollisimman monelle, katso moniko hymyilee takaisin.

                                                                  :) se voi olla minä

tiistai 3. syyskuuta 2013

potut

Tänä kesänä on nyt sitten kahdessa paikassa kasvanut ekaa kertaa perunaa...kaupungissa parvekkeella ämpärissä ja sitten maalla ihan penkissä.
Tänään pidimme perunan nosto talkoot ämpärillä....


                                                .............."rumpujen pärinää"..................................

 
aivan huikeeta...ihan ite kasvatettuja perunoita, heti piti ruveta keittämään.
 
 
Siinä on sitten oikeesti ero kun syö vastanostettua perunaa eikä kaupasta raahattua. Maku oli täyteläinen eli odotan innolla montako perunaa maalla nousee :)
Ensi keväänä istutetaan enempi kun ei tämä ollutkaan tämän vaikeampaa. Jos sinulla on parveke niin suosittelen todella ämpärikasvatusta, hyvää multaa ja sopivasti vettä, aurinkoa ja ihailua ;)
nam nam!!
 
 

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

etana etana näytä...

Aamukahvin jälkeen taivas selkeni ja päätin lähteä Vermon kirpparille pyörällä....siellä olikin vain kourallinen myyjiä (en kyllä ihmettele, nyt kun katson tuota vesisadetta ulkona)..valikoima aika suppea...joitakin leffoja harkitsin ja yhtä muumimukia ihailin...joten..

..pyörän selkään...löysin rinteestä aivan hillittömän etana-apajan. Onneksi oli taskussa kamera niin loikin märässä heinikossa kuvaamassa, ilmeisesti aiheutin kummastusta ja hilpeyttä ohimenevissä ihmisissä kun nauru maittoi :) olkaa hyvä vaan :P
Paluumatkalle kun polkaisin alkoikin sataa, tietenkin...ja ei mikään hento vaan rankka...eli litimärkänä kotiin. Nyt laitan muutaman etanakuvan mitkä mielestäni onnistuivat aika hyvin.








                                             ..kyllä mä kuitenkin niin kaipaisin järkkäriä :)

viikko

Oho ...niin se viikko taas vierähti, tuntuu ettei montaa hengähdystaukoa ole ollut (onneksi on yöt että pääsee nukkumaan)
...mutta työt vie ja sen päälle isän apuna ja siskojen kanssa läpikäymässä lapsuutta, teinien elämää ja näitä "normikotijuttuja".
Tässä vaiheessa toivoisin päivien olevan pidempiä kun en kaikkea kerkiä tekemään mitä haluaisin mutta kaipa se on hyvä että vuorokausi on rajallinen ettei vedä itseään piippuun ...josta mieleen tulikin www.ruusutapetilla.blogspot.fi Tuomaskakku :)..onnea vain sankarille.

Kahden kuukauden aikana kun olemme purkaneet lapsuuden kotia on niin moni asia putkahtanut mieleen, hyviä lapsuusmuistoja...iloja, suruja...eli elämää. Vaikealta tuntuu joissakin kohdissa jakaa tavaroita mutta tähän mennessä on ollut lähes hilpeän sopuisaa. Jollain tulvahtaa muistot peltirasiasta jossa mummi säilytti ompelutarvikkeita, toisaalta putkahtaa mieleen hauska hetki äidin kanssa joulukoristeesta....itkulta ei olla vältytty ja äitiä on kovasti ikävä. On vaikeaa luopua rakkaasta ihmisestä, kestää pitkään ennen kuin tämän oikeasti ymmärtää. Onneksi on perhe, lapset ja oma mies silloin kun itku yllättää tai ne ihanat muistot tulee mieleen.

                                                                <3 rakas äiti olet aina <3