Kädentaitomessut

Aiemmin en ole Tampereella käynyt 

kädentaitomessuilla

mutta nyt kävin.

Olin todella iloisesti yllättynyt

koska esillelaittajien määrä oli valtava.

Hirmuinen määrä myös messukansaa

joten liikkuminen oli hirmuisen hidasta

ja en kuolemaksenikaan katsonut ihan kaikkea.

Koitin napsata omia mielenkiinnonkohteita

ja tutkailin niitä sitten kauemmin.

Ihana oli myös seurata lasipuikon sulatusta ja kääntelyä helmeksi,

mahtavan muhkean kassin virkkaamista,

ryijyn solmeilua

ja montaa muuta,
 taitavat näpit omistavaa myyjää.

Messut herätti taas muutamaan askarteluun innostusta,

"jospa nyt vaan kokeilisi".

Kauheasti olisi ollut lahjaideoita 

mutta mitäs sitten loppupeleissä tuli ostettua...

No lankojapa tietenkin,

joista jo kaksi neulottu sukiksi ukolle,
yhdet villalapaset töihin
ja kolmannet puikoilla.
Monta hyvää ideaa kyllä nappasin mukaan.

Messut oli taas pieni herätys siihen

 että päivät töissä on liian pitkiä,

pitäsi olla aikaa näpertelyyn

 ja askarteluun enemmän.
Ja aika tuntuu olevan kortilla muutenkin
eli kiirettä pukkaa.
Olen siis hengissä vaikka blogissa
hieman hiljaiseloa.

*Iiihanaa joulukuun alkua kaikille*

Anatomia

Kirpputoripöydän anatomia
eli

itsepalvelukirppiksellä keskellä Helsinkiä.

Otin sitten pöydän lähinnä

nuorison poistuvan vaatetulvan myymiseen.

Valkkasin,

pesin,

hinnoittelin,

raahasin,

asettelin,

siivosin pöydän päivittäin.

Hirmuinen urakka siihen nähden 

mitä normaalisti teen,

tavarat kassiin ja kirppispäivä vain.

Ihmiset kirppareilla,
siirtelevät tavaroita,

joten joka päivä

kannatti kierrellä

hakemassa omiaan takaisin pöytään.
Pöydän järjestely myös kuului
päivän tehtäviin,
muuten olisi ollut kaikki ihan mullinmallin.

Halvat hinnat eli 0.50-3.00 vaatteissa

tekivät kauppansa.

Kalliimmat jäivät myymättä.
Pöytähinnan
ja sen provision myynnistä maksettuani,
jäi käteen naurettavan vähän
työhön nähden.

Positiivista oli että vanha tavara kiertää,
maailma tuottaa ihan liikaa
uutta tavaraa.

Mikä sinun mielestä on paras tapa kierrättää vaatetta
ja itselle tarpeetonta tavaraa?
Suositko itsepalvelukirpparia
vai kirpputoripäiviä?

*iloa alkavaan viikkoon*

Militaria

Militaria,

ei ehkä se ihan omin alue

mutta kunnioitan heitä jotka 

taistelivat meille itsenäisen maan.

Tämä teksti koristaa kattopalkkia

 Hämeenlinnan vieressä

sijaitsevassa museo Militariassa.

Käymisen arvoinen paikka,

johon todella kannattaa varata aikaa.

Linnankasarmilla sijaitseva kolmikerroksinen

rakennus on valtavan suuri sota- ja sotilashistoriallinen museo.

Tietoa, esineistöä ja mm. pienoismalleja

on lukematon määrä.

Yhdessä nurkkauksessa oli minulle mieluisaa katsottavaa,

tinaukot.

Niistä tulee lapsuus mieleen,

isän tinasotilailla sai välillä leikkiä,

valvovan silmän alla,

tottakai.

Ja jos ei sisältä museosta löytynyt mitään mieluista katsottavaa

niin ovesta ulos ja pihalle....

*Historiaa ei kannata unohtaa*

Linna

Harmaana päivänä

jolloin sumu täyttää ympäristön on hyvä tehdä reissu

katsomaan jotain kivaa.

Teimme ukon kanssa retken Hämeenlinnaan.

Mahtava vallihauta ja syvä pudotus,

vedessä ei kyllä näkynyt niitä

krokotiileja ;)

Kutsuva sisääntulo,
kyllä tästä kelpaa tepastella.

Linnassa oli paljon tietoa sen käyttöhistoriasta

mm. vankilanakin ollut.

Korjaustöitä oli meneillään

 mutta pääsimme silti kiertelemään vaikka missä.

Pieni näyttely oli leipomon vieressä

 ja näin hienoja käsin piirrettyjä pelikortteja vuosien takaa.
Vink vik, kaikkea ei tarvitse ostaa,
voi tehdä itsekin.

Ikkunoista avautui sisäpihalle maisemaa.

Niin tykkään tiilestä, kivestä ja rosoisesta pinnasta.

Käytävillä melkein voi kuulla entisten elämien huokaisuja.

Huoneista oli jos jonkinlaisia pieniä ovia ja kapeita käytäviä,

portaita parveili ylös ja alas.
Kutsuvia ikkunasyvennyksiä haaveiluun,
katoissa valtavia holvikaaria.

Upeat maisemat avautuivat ikkunoista mitä ylemmäs päästiin.

Tämä prinsessa istui ylhäisessä yksinäisyydessään,

odottaen ehkäpä prinssiään.

Linnassa sai kiivetä puuhevosen selkään, kokeilla haarniskaa päälleen

sekä ampua jousella.

Kokeilin myös tikuista rakentaa pientä siltaa ohjeen mukaan,

puoleenväliin pääsin, sitten romahti kasaan.

Ammatin vaihtoa ei siis ole tulossa.

Portaissa sai olla varovainen

niin kapeita ja jyrkkiä ne olivat,

miten näissä joskus ennenmuinoin on pitkillä hameilla menty?
Miten näissä huonekaluja on kuljeteltu?

Museomyymälästä piti kuvata tämä perinteinen joulukalenteri,

kuvakalenterit kunniaan <3

*Tunnelmallista keskiviikkoa*

Pulla

Hyvää isänpäivää kaikille.

*Herkullisia hetkiä*

Viaporin kekri 2019

Pyhäinpäivä

ja pilvinen sää,

iltapäivällä alkaa

pimeys vallata ympäristöä

on kekrin aika.

Viaporin kekri taasen kutsui minua
ja pakkohan tuohon henkien kutsuun oli vastata.

Olin viisaampi kuin viime vuonna
ja tulin Suomenlinnaan ajoissa,
vältyin ruuhkilta.
Sain kierreltyä myös syystuulista saarta
sekä ihailin vaahtopäitä meressä.

Tapahtumassa on hyvin mietitty erilaisia
tulijoita,
on lapsiperheille, kiertelijöille,
taiteen ihastelijoille, pelkokertoimia hakeville
ja yön kulkijoille
ohjelmaa.

Kävin kirkossa kuuntelemassa
Swing High`n
säveliä,
huikeaa kuultavaa.

Wanha Waruswäci
on niin hauskaa seurattavaa.
Äkseerausta kyllä Ruotsiksi mutta
kyllä nuo puvustukset on hienoja.
Rouviakin oli koreineen paikalla.

Rantakasarmin Galleriassa
oli mm. pikkuruisia eläimiä esillä.
Tykkäsin näistä Ryota Makinon hahmojen luonteista.

Kekripukki oli rantaan kasattuna paikoillaan,
ja murheita sai kirjoittaa
sekä laittaa suoraan pukin sisään
sydämenmuotoisesta aukosta.
Hyvästi murheet!

Pukin vartija oli myös pukeutunut asiaankuuluvasti

kuten henget 

jotka leijuivat viitta liehuen saaressa.

Illan hämärtyessä saaressa alkoi olla paljon ihmisiä
ja moni ohjelmanumero
täytti valolla pimeyden.

Olitko paikalla?