perjantai 29. marraskuuta 2019

Kädentaitomessut

Aiemmin en ole Tampereella käynyt 
kädentaitomessuilla
mutta nyt kävin.
Olin todella iloisesti yllättynyt
koska esillelaittajien määrä oli valtava.
Hirmuinen määrä myös messukansaa
joten liikkuminen oli hirmuisen hidasta
ja en kuolemaksenikaan katsonut ihan kaikkea.
Koitin napsata omia mielenkiinnonkohteita
ja tutkailin niitä sitten kauemmin.






Ihana oli myös seurata lasipuikon sulatusta ja kääntelyä helmeksi,
mahtavan muhkean kassin virkkaamista,
ryijyn solmeilua
ja montaa muuta,
 taitavat näpit omistavaa myyjää.

Messut herätti taas muutamaan askarteluun innostusta,
"jospa nyt vaan kokeilisi".
Kauheasti olisi ollut lahjaideoita 
mutta mitäs sitten loppupeleissä tuli ostettua...
No lankojapa tietenkin,
joista jo kaksi neulottu sukiksi ukolle,
yhdet villalapaset töihin
ja kolmannet puikoilla.
Monta hyvää ideaa kyllä nappasin mukaan.


Messut oli taas pieni herätys siihen
 että päivät töissä on liian pitkiä,
pitäsi olla aikaa näpertelyyn
 ja askarteluun enemmän.
Ja aika tuntuu olevan kortilla muutenkin
eli kiirettä pukkaa.
Olen siis hengissä vaikka blogissa
hieman hiljaiseloa.


*Iiihanaa joulukuun alkua kaikille*

maanantai 18. marraskuuta 2019

Anatomia

Kirpputoripöydän anatomia
eli
itsepalvelukirppiksellä keskellä Helsinkiä.
Otin sitten pöydän lähinnä
nuorison poistuvan vaatetulvan myymiseen.
Valkkasin,
pesin,
hinnoittelin,
raahasin,
asettelin,
siivosin pöydän päivittäin.

Hirmuinen urakka siihen nähden 
mitä normaalisti teen,
tavarat kassiin ja kirppispäivä vain.

Ihmiset kirppareilla,
siirtelevät tavaroita,
joten joka päivä
kannatti kierrellä
hakemassa omiaan takaisin pöytään.
Pöydän järjestely myös kuului
päivän tehtäviin,
muuten olisi ollut kaikki ihan mullinmallin.
Halvat hinnat eli 0.50-3.00 vaatteissa
tekivät kauppansa.
Kalliimmat jäivät myymättä.
Pöytähinnan
ja sen provision myynnistä maksettuani,
jäi käteen naurettavan vähän
työhön nähden.
Positiivista oli että vanha tavara kiertää,
maailma tuottaa ihan liikaa
uutta tavaraa.

Mikä sinun mielestä on paras tapa kierrättää vaatetta
ja itselle tarpeetonta tavaraa?
Suositko itsepalvelukirpparia
vai kirpputoripäiviä?


*iloa alkavaan viikkoon*

perjantai 15. marraskuuta 2019

Militaria

Militaria,
ei ehkä se ihan omin alue
mutta kunnioitan heitä jotka 
taistelivat meille itsenäisen maan.


Tämä teksti koristaa kattopalkkia
 Hämeenlinnan vieressä
sijaitsevassa museo Militariassa.
Käymisen arvoinen paikka,
johon todella kannattaa varata aikaa.



Linnankasarmilla sijaitseva kolmikerroksinen
rakennus on valtavan suuri sota- ja sotilashistoriallinen museo.
Tietoa, esineistöä ja mm. pienoismalleja
on lukematon määrä.



Yhdessä nurkkauksessa oli minulle mieluisaa katsottavaa,
tinaukot.
Niistä tulee lapsuus mieleen,
isän tinasotilailla sai välillä leikkiä,
valvovan silmän alla,
tottakai.





Ja jos ei sisältä museosta löytynyt mitään mieluista katsottavaa
niin ovesta ulos ja pihalle....






*Historiaa ei kannata unohtaa*

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Linna

Harmaana päivänä
jolloin sumu täyttää ympäristön on hyvä tehdä reissu
katsomaan jotain kivaa.
Teimme ukon kanssa retken Hämeenlinnaan.


Mahtava vallihauta ja syvä pudotus,
vedessä ei kyllä näkynyt niitä
krokotiileja ;)


Kutsuva sisääntulo,
kyllä tästä kelpaa tepastella.


Linnassa oli paljon tietoa sen käyttöhistoriasta
mm. vankilanakin ollut.
Korjaustöitä oli meneillään
 mutta pääsimme silti kiertelemään vaikka missä.


Pieni näyttely oli leipomon vieressä
 ja näin hienoja käsin piirrettyjä pelikortteja vuosien takaa.
Vink vik, kaikkea ei tarvitse ostaa,
voi tehdä itsekin.


Ikkunoista avautui sisäpihalle maisemaa.
Niin tykkään tiilestä, kivestä ja rosoisesta pinnasta.


Käytävillä melkein voi kuulla entisten elämien huokaisuja.


Huoneista oli jos jonkinlaisia pieniä ovia ja kapeita käytäviä,
portaita parveili ylös ja alas.
Kutsuvia ikkunasyvennyksiä haaveiluun,
katoissa valtavia holvikaaria.





Upeat maisemat avautuivat ikkunoista mitä ylemmäs päästiin.


Tämä prinsessa istui ylhäisessä yksinäisyydessään,
odottaen ehkäpä prinssiään.



Linnassa sai kiivetä puuhevosen selkään, kokeilla haarniskaa päälleen
sekä ampua jousella.
Kokeilin myös tikuista rakentaa pientä siltaa ohjeen mukaan,
puoleenväliin pääsin, sitten romahti kasaan.
Ammatin vaihtoa ei siis ole tulossa.
Portaissa sai olla varovainen
niin kapeita ja jyrkkiä ne olivat,
miten näissä joskus ennenmuinoin on pitkillä hameilla menty?
Miten näissä huonekaluja on kuljeteltu?


Museomyymälästä piti kuvata tämä perinteinen joulukalenteri,
kuvakalenterit kunniaan <3



*Tunnelmallista keskiviikkoa*

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Viaporin kekri 2019

Pyhäinpäivä
ja pilvinen sää,
iltapäivällä alkaa
pimeys vallata ympäristöä
on kekrin aika.

Viaporin kekri taasen kutsui minua
ja pakkohan tuohon henkien kutsuun oli vastata.



Olin viisaampi kuin viime vuonna
ja tulin Suomenlinnaan ajoissa,
vältyin ruuhkilta.
Sain kierreltyä myös syystuulista saarta
sekä ihailin vaahtopäitä meressä.


Tapahtumassa on hyvin mietitty erilaisia
tulijoita,
on lapsiperheille, kiertelijöille,
taiteen ihastelijoille, pelkokertoimia hakeville
ja yön kulkijoille
ohjelmaa.

Kävin kirkossa kuuntelemassa
Swing High`n
säveliä,
huikeaa kuultavaa.



Wanha Waruswäci
on niin hauskaa seurattavaa.
Äkseerausta kyllä Ruotsiksi mutta
kyllä nuo puvustukset on hienoja.
Rouviakin oli koreineen paikalla.



Rantakasarmin Galleriassa
oli mm. pikkuruisia eläimiä esillä.
Tykkäsin näistä Ryota Makinon hahmojen luonteista.





Kekripukki oli rantaan kasattuna paikoillaan,
ja murheita sai kirjoittaa
sekä laittaa suoraan pukin sisään
sydämenmuotoisesta aukosta.
Hyvästi murheet!




Pukin vartija oli myös pukeutunut asiaankuuluvasti
kuten henget 
jotka leijuivat viitta liehuen saaressa.


Illan hämärtyessä saaressa alkoi olla paljon ihmisiä
ja moni ohjelmanumero
täytti valolla pimeyden.

Olitko paikalla?