Jos jotain hyvää voi läheisen kuolemasta tulla
niin sanoisin sen olevan järjestelyn pakko.
Ihmisen kuolemaan liittyy niin hirvittävästi isoja ja pieniä asioita,
joita täytyy surun keskellä hoitaa.
Onneksi isän kanssa oli jo aiemmin sovittu mm.
minkälaisen hautaamisen ja hautaustilaisuuden hän haluaa.
Meillä on avoimesti puhuttu kuolemasta
koska se nyt vaan on osa tätä ihmisen elämää.
Surun keskellä on todella hankala miettiä virsiä,
urkusooloja, arkkua ja kukkia,
mitä toinen olisi halunnut.
Pieni vinkki; säästää kuluissa kun asioita on valmiiksi mietitty
eikä jätä kaikkea hautaustoimistolle tehtäväksi.
Silti kommelluksilta ja pieniltä mielipahoilta,
emme mekään siskokset säästyneet
tässä rankassa ajassa
mutta olemme taas piirun viisaampia.
Uskomaton on asioiden määrä mitä pitää hoitaa;
vuokrasopimuksen-, sähkösopimuksen-, puhelinsopimuksen-, erilaisten alennuskorttien-,
vakuutusten- ja jäsenyyksien purku.
Lehtitilausten lopetus,
sometilien mitätöinti (jos niitä on), sukulaisille ja ystäville suru-uutisen ilmoittaminen.
Loppujen lopuksi se lähin omainen on veroviranomainen,
hengissä pitää olla niin pankkitilit kuin lappukavalkadi
vielä vuosi kuoleman jälkeenkin,
ja yrittäjillä vielä pidempään.
Hautajaisten jälkeen laadin itselleni jo pohjan hautajaistestamenttiin,
jonka siirrän seuraavaksi nettiin talteen.
Olen myös tehnyt pientä vihkosta lapsiani helpottaakseni
mm. osoitteet sekä seurakunnat missä milloinkin olen luurannut, helpompi heidän sitten hakea
niitä virkatodistuksia/sukuselvitystystä perunkirjoitusta varten.
Vanhoista sukutavaroista teen listaa mikä on mistäkin,
ihan vain varmuudeksi.
Oletko tullut ajatelleeksi myös kuluja?
Elämässä voi hyvin säästää rahaa, voi ottaa lainaa tarvittaessa
mutta kun kuolema yllättää
niin laskujen pino vain kohoaa.
Viimeiset sairaskulut, arkkuvaatteet, arkku, kukat, siunaustilaisuus,
muistotilaisuus ja puhumattakaan Helsingin Sanomien kuolinilmoituksen hintaa
joka on ihan hiuksia nostattava.
Pieni vinkki; helppo tehdä itse netissä ja säästät tässäkin muutaman pennosen.
Vainajan siirtokulut säilytyksestä siunaustilaisuuteen,
siirto hautaan tai siirto vielä tuhkaukseen jos kyse uurnan laskusta.
Asumiskulut niin kauan kunnes asunto tyhjennetty, tavaroiden muuttokulut.
Tähän päälle siis suremaan jääneille omat kulut,
ellei satu omistamaan jo mustaa vaatetusta.
Hautavihkot ja mahdolliset kuvauskustannukset,
COVID-19 on moniin hautajaisiin tuonut mukaan striimauksen.
Perunkirjoitukseen tarvittavien papereiden tilaus ja nehän maksaa kaikki.
Pieni vinkki; tilaa heti virkatodistus/sukuselvitys, seurakunnilla on pitkät jonot ja perunkirjoitus pitää tehdä kolmen kuukauden sisään kuolemasta.
Kaikki kuolemaan liittyvät kulut tietenkin ensin maksetaan vainajan tililtä
(näidenkin hoitoon tarvitaan luvat koska tilit sulkeutuvat ihmisen kuollessa),
sitten vasta velkojat ja lopuksi perijät.
Mutta jos käykin niin että vainaja on varaton?
Vainajan kotikunta tulee avuksi jos omaiset eivät halua maksaa tai heitä ei ole,
kukaan ei jää hautaamatta.
Kyllä olen pohtinut niin kaapeissa olevien selvittämättömien tavaroiden määrää,
paikoilleen laittamattomia valokuvia,
elämisen jokapäiväisiä maksuja
ja tililtä meneviä kuluja.
Parasta kun hoitaa joka päivä asiat siihen malliin
että voi hyvillä mielin käydä iltaisin nukkumaan,
vaikka ne olisivatkin viimeiset unet.
Nyt jos joku ajattelee että makaaberia ja pirujen maalausta seinille
niin kyllä ja ei,
järki nyt vaan puhuu.
Niputa myös velkasi
Sortter tarjoaa nopeaa
kilpailutus- ja vertailupalvelua
ja se on hakijalle maksuton palvelu,
mikä on tänä päivänä hieno asia.
Pesän järjestelijöille on helpompaa
kun velkojia ei ole ole joka suunnalla.
Hoida valokuva-albumit ajantasalle
ja vaatekaapin perällä lojuvat vaatteet kierrätykseen.
Hoida paperit järjestykseen,
kirjoita ylös tahtosi
ja kerro se myös läheisille.
Siivoa kaappisi,
tee asioita tänään älä jätä huomiselle,
toteuta unelmiasi,
elä.
Kommentoi ja lisää vinkkejä, autetaan heitä jotka tähän tulevaisuudessa joutuvat.
