Earth Hour 30.3.2019

Osallistutko?
Oikeasti järkevään ilmastotekoon.

Minä osallistun,

kuten edellisinä vuosinakin.

Nuorison kanssa ollaan tihrusteltu ikkunasta

kuinka kerrostaloista valot napsuvat kiinni.

Pieni juttu, minkä voi tehdä ihan joka päivä.

Valojen ja turhan sähkön käyttö

vie energiaa.
Sitäpaitsi kiitos "tietyille" päättäjille,
meidän sähkönsiirron huimasta korotuksesta,
niin oma kukkarokin kiittää maksupäivänä.

Se pieni ele

 kun napsauttaa kiinni,

 kun ei tarvitse.

Ei vie voimia,

eikä aikaa,

eipä muuten vaivaakaan.

Mutta pienistä puroista 

kasvaa meri?

*Toivon niin <3*

Silakka syleilyssä

Silakkarullat tomaatin syleilyssä.

Äärimmäisen helppo tehdä

ja maistuu hyvältä.

Ohje on summittainen kuten kokkikin ;)

Kaks pussia silakkafileitä
(oiskohan ollut kilo)

rullaile uunivuokiin.

Päälle tilliä ja sitruunapippuria maun mukaan.

Kalat odottamaan.

Kattilaan pari silputtua sipulia,

puolikas valkosipuli

sekä tilkka öljyä.

Kuullota ja lisää

iso läjä pilkottuja tomaatteja.

Pikkasen vettä kyytipojaksi,

laakerinlehti

ja mausteita oman mielen mukaan.

(Mustapippuria, chiliä, tinjamia, suolaa hippunen...)

Kansi kiinni ja hiljalleen porisee,

sitten hurrautetaan sileäksi.

Sekaan voi kermaakin lorauttaa

ja tällä kastikkeella silakat hunnutetaan
(loppukastike on ihanaa tomskusoppaa vaikka lounaalle).

Puu-uunin leppoisaan lämpöön tunniksi

tai sähköuuniin nauttimaan.

Nosta tarjolle ja muusin kera maistuvaa,

 suuhun lapata saa.

*Oli kyllä hyvää*

Unelmakartta

Ajattelin sitten tehdä elämäni ensimmäisen
 aarrekartan pieniin unelmiini.
Ei siis mitään pergamenttia poltetuilla reunoilla
 kera ison ruksin ja ohjeistuksen;
-viisitoista askelta etelään,
 kierrä hobittikukkulan päälle,
 kaiva rastin kohdalta,
varo pudotusta ja "rokodiileja".

Kartoista olen vuosien varrella lukenut niin lehdistä
kuin blogeistakin ihan mielenkiinnolla.
Kirjastossa olen tainnut törmätä kirjallisuuteenkin tästä aiheesta
(siellä törmää vaikka mihin, ehdottomasti hyvä paikka).
Monet pitävät karttoja huuhaana ja naisten pöhköilynä,
samapa tuo,
 jos auttaa asioita eteenpäin.

Monenlaisia sattumuksia ja kuvien toteutumisia olen kuullut.
Onko se sitten alitajuntaista totetutusta
vai keijuhippusia ;)
enpä sitä tiedä,
elämään kun luottaa
 se neuvoo eteenpäin <3

 Itse olen kirjoittanut ajatuksia sekä ideoita ylös vihkoon
monta vuotta.
Vihko vain on kiinni ja laatikossa,
sen asiat eivät hevin muistu mieleen.
Vähän niin kuin haudatut unelmat.
Ehkäpä vihkoon olisi alusta alkaen
pitänyt kirjoittaa ne asiat
 jotka haluaa pois elämästään....hmmm!!

Aarrekartan teossa unelmat konkretisoituu
ja sijoittamalla kartan paikkaan jossa sen tulee nähneeksi
joka päivä
on stimuloiva vaikutus.
Muutoksia tulee työstäneeksi
ihan huomaamattaan.

Katselin hiukan netistä ohjeistuksia
kartan valmistamiseen

ja päätin intuitiolla tehdä ilman kirjattuja listoja.

23.3.2019 

se sitten syntyi,

 leikkasin ja liimailin sateisen lauantaipäivän iloksi.

Leikkelin lehdistä asioita joita kovasti haluaisin

 ja tarvitsisin.

Sitten mietin kuvina miten ja millä tavalla haluaisin elää,

tehdä töitä ja olla.

Terveydestä sain myös yhden nurkan täyteen
(jostain kumman syystä.. heh).
Kuvilla on vain tekijälleen merkitys ja se on se yhteys.
Jokaisella meistä on unelmia,
pieniä ja suuria.
Itsellä alkaa hissukseen tuo 50 lähentyä,
joten haluan oikeasti toteuttaa unelmiani
ennen kuin on liian myöhäistä.

Koko elämänsarkaa en karttaan edes yrittänyt änkeä
 vaan niitä tälle hetkelle tärkeimpiä.
Oman kuvani näppäsin myös kiinni
jotta kartta kohdentuu minuun
(näppärästi löytyi rypytön naamataulu vuosien takaa...hih hih).
Karttaahan voi muokata ja uudistaa
sitä mukaa kun aikaa kuluu
 ja alkaa jotain tapahtumaan
(huomatkaa etten lisännyt sanaa "jos", vakaa luotto eloon).

Saapa nähdä minkälaisia satumaisia sattumuksia,
unemien toteutumuksia
sitä tupsahtaa eteen.
Elämä kun on pieniä ihmeitä täynnä
 kunhan osaa kastepisaran kautta kurkata auringonsädettä ;)

Jos nyt joku on sitä mieltä että huuhaata ja hukkaan heitettyä aikaa
 niin voih, aikahan on minun ;)
ja höppelispöppelis kaikki höpö on mun juttu,
nimimerkillä "sammakkoakin voi pussata" ;)

Onkos kukaan muu tehnyt näitä karttoja?
Onko toteutunut unelmia?
Saitko kimmokkeen itse tehdä nyt kartan?

*elämä edessä ja.... on sitä tukkaakin takana :D *

Possun blogiystävät

En nyt sitten millään voinut jättää väliin

 tätä haastetta

 vaikka piiiiiiitkä on.

Haaste löytyy Possun blogista.

BLOGITOVERINI : Kaikki jotka lukee, kommentoi ja mitä itse luen... ystäviä joka puolella <3

Nimimerkkini : Onneli Winter

Blogini osoite : https://onneliswinter.blogspot.com/

Sähköpostiosoite (jos ei salainen)  : naked.snowman12@gmail.com ...ihan saa ilahduttaa :)

Hiusten väri : jaa a, kyllä se valitettavasti taitaa olla jotain ihan muuta kuin tuo oranssi, vaikka se omalta tuntuukin.

Silmien väri :sinivihreät

Pituus : 169cm      Paino... onhan se :D

Lemmikit : Kukkii keväisin pihalla ;)

Tietokoneeni merkki on : Asus

Oikea nimeni alkaa : Ässällä .

Asioita, joista pidän : Iloisista, hauskoista, vakavista, vaikeista, uusista, vanhoista... elämästä yleensä.

Asioita, joista en pidä : epäoikeudenmukaisuus, kiusaaminen....tämäkin lista on pitkä.

Harrastukseni : Käsityöt, näpertely, piirtäminen, lukeminen, kirjoittaminen, kuvaminen tympeän huonolla kameralla, hassuttelu....moni muukin asia joka ei maksa mitään tai ihan vähän vain.

Haaveammattini : En ole keksinyt vielä, onneksi on aikaa ;)

Ammatti, jossa olen oikeasti : Päikkätäti joka vetää ulkotoimintaa säässä kuin säässä.

Haaveet, joita haaveilen työpäivän aikana : Sadepäivinä  vuorellisista kurahanskoista, muuten mun työssä ei kerkiä haaveilemaan :D

Soitan (suuta vai ovikelloa)? : Suuta mutta osaan myös ovikelloakin.

Lempivärini : Oranssi, pinkki, musta, vihreä....onko pakko valita?

Lempiruokani : oli...äidin silakkapihvit.

Ruoat, joita inhoan : Lihakeitto

Ilmapallo vai serpentiini? :  Ehdottomasti serpentiini, se on hauskaa puhallettavaa ja maatuu.

Osaatko kieliä (äidille, opettajalle, poliisille) ? hmm...osaan pitää mölyt mahassa.

*Kiitos Possulle*

Byro byro

Onkohan kukaan muu tullut miettineeksi

kuinka hankalaksi kaikki on tehty.

Kun sairastut

maailma yleensä jollain asteella romahtaa,

riippuen sairauden laadusta.

Silti,

 olkoon sairaus mikä vain

niin ei ole yhtä paikkaa

 josta saisit kaiken avun ja tiedon

(siis oikean ja päivitetyn tiedon).

Sairastuneena pitää olla

 virkeä ja jaksaa;

etsiä

pohtia

ottaa yhteyttä

hakea

kirjata

postittaa

anoa

vaatia

juosta ja laukata
jonottaa

lukea

lukea vielä kertaalleen

ja

rulianssi uudestaan.

Vaikka Suomi on hyvä maa asua, tai ainakin pitäisi olla,

niin kyllä väliin potuttaa.
Ajatuksia tasa-arvonpäivälle ja sopivasti ennen vaaleja.

Politiikasta en ala sen pahemmin puhumaan
 mutta toivon että jokainen käy äänestämässä.
Tärkeintä on kuitenkin
ennen äänestystä tutustua
 mitä puolueet ja pallille pyrkivät ovat tehneet aiemmin.
Älä äänestä turhien lupausten mukaan.
Töihinkin valitaan cv.n mukaan!

 *Hatunnosto kaikille tuulimyllyjä vastaan taisteleville *

Seepiaako?

Tässä eräs aamu joka on kuvattu niine hyvineen.

Aamu alkoi oudolla auringon nousulla,  aavistuksen seepian värillä.

Sitten taivas pilvistyi,

Alkoi sataa lunta,

väritys muuttui tyystin.

Ikkunan läpi napsittu
 samalla kun istuin hävyttömän pitkään koneella.
Se mikä väritys oli silmään
 ei ihan kyllä napsahtanut kameraan.

<3 Kyllä luonto on ihmeellinen <3

Ystäväkirja

Ystäväkirja,

se sellainen

 joka oli jatke minun lapsuuden muistokirjalle.

Kouluaikana alkoi tulla ystäväkirjoja markkinoille

 ja niihin liimattiin koulukuva,

kirjoiteltiin syntymäpäivää, 

osoitetta,
lankapuhelinnumeroita,

lempivärejä

 sekä ihastuksen kohteita.

Sitten aikuisena olen saanut eteeni 

aikuisten ystäväkirjoja..

lempiviini

elämän opetukseni tai motto,

muistojen musiikki

jne.

Muutamassa blogissa tämä ystäväkirja on ollut 

joten nappasinpa tänne myös.

Nimeni on...
alkujaan Suomen luonnosta ja kalevalan runomittaisilta sivuilta kerätty sekä rakkaudella muokattu, kuten sisaruksienikin nimet. Kiitos isälle ja äidille <3

Olen syntynyt...
viime vuosituhannella, naistenklinikalla ja vieläpä päässyt Arvo Ylpönkin hoitoon, voih miten historian sivut haviseekaan ;)

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona...
 taitelija, ainakin jossain lapsuuden vaiheessa. Ammatit kyllä taisivat vilistä sitä mukaa kun niistä tuli tietoiseksi. Sen muistan moneen kertaan sanoneen että tahdon olla aikuinen, aikuisilla kun oli niin paljon määräysvaltaa...ja taisi asiaan vaikuttaa myös iso-sisko, heh!

Kolme parasta piirrettä minussa on...
sukkela sanailija ainakin kirjallisesti, hyvä huumorintaju ja elämänilo.

Lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu...
saada pihkuran olkapää kuntoon, rautavaje tankattua ja nauttia elämästä.

Suosikkibiisini tällä hetkellä on...
kaikki mikä ei koske korvaan eikä soi liian lujalla, saatikka väärässä paikassa, väärään aikaan.

Suosikkiravintolani ja suosikkiruokani siellä....
käyn hyvin vähän ravintoloissa, kiitos lähihoitajien palkan. Hangossa olin kesällä käymässä ja rantapaikan nimeä en muista mutta taivaallinen vuohenjuustosalaatti, sitä muistelen lämmöllä.

Suosikkijuomani...
 ehdottomasti hyvä ja raikas vesi.

Suosikkisarjani just nyt on...
kysymyksen asettelusta päättelin että kyseessä ehkäpä televisio, ei esim. legosarjat...voi pihkura, tykkään kyllä rakentelusta. Ehkäpä joku remppasarja, niitä on kiva katsella ja unelmoida.

Suosikki  kosmetiikkatuotteeni tällä hetkellä...
voih, olen anti kosmetiikkakäyttäjä joten vaikea vastata...ehkäpä kuitenkin Bio oil, se on jaksanut vuosia olla mukana.

Suosikki sovellus puhelimessani on...
 juu se taitaa olla se nappi kun voi lopettaa puhelun ;) , ai niin tähän jälkikasvuni sanoisi "voi äiti" ja huokaus perään. Päätelkää nyt siitä sitten (mikäs se sovellus nyt olikaan?).

Mitä pakkaat mukaan matkalle...
omat tavarat ;)

Mitä teet kotona kun kukaan ei näe...
arvatenkin nukun tai hihittelen omille vitseilleni.

Viimeisin sisustusostokseni...
ledilamput ;)

Paras tapa tuhlata 50 euroa....
 järkevintä on käydä ruokakaupassa mutta kyllä se taitaa olla lankakerät kuitenkin...tai jos ostais koko rahalla sanaristikoita? Loppupeleissä käy kuitenkin niin, jos kyseessä on ylimääräinen raha, lähden syömään natiasten kanssa!

Bravuurini keittiössä...
lapsilta jos kysytään niin pizza ja lihapullat, isä sanoisi pulla. Itse en miellä kokkailujani mitenkään bravuureiksi, voisin olla enemmänkin kokeilevampi kun vaan viitsis.

No ni

siinä se oli sitten.

Saa kopioida omaan 

blogiin <3

Reipas viikko mässytöntä haastetta

Kaikkeen sitä mukaan meneekään ;)

Mutta

 katsotaanpa ensimmäisen viikon saldo.

Vanhimmaisella oli synttärit

 joten toiveesta tein täytekakun.

Ei  niin kauniin

  mutta sisällöltään herkullisen,

 mangosuklaamousse sekoituksen.

Tekiessäni en nuollut kippoja, 

lusikoita,

tai muita välineitä.

En maistellut etukäteen

ja pitäydyin yhteen palaseen kakkua.

(hitsi mitä itsehillintää..heh)

Omat mässyt
 eli lakritsihuuruiset taatelit olen jättänyt kauppaan.

Kyllä ne siellä pysyy,

ei lopu,

eihän?

Laskiaisenkin jaksoin olla
 ilman että olisin pullaan langennut.
Päiväkodin ruokapöydän äärellä
oli kyllä kermavaahtoviiksiä
kera hiljaisen maiskutuksen.

Naistenpäiväkin sain ohitettua
ja nautin vain kahvista...
Lidl tarjosi 4 pakettia kympillä joten
meillä on nyt kahdeksan,
ehkäpä sillä reilun kuukauden päristelee
tässä opiskelijoiden taloudessa.

Miten sinulla mässytön edistyy?
Tai vaihtoehtoisesti se joku muu -tön?

*Mukavaa alkanutta viikkoa*

Nainen

Mitä merkitsee naistenpäivä...

minulle se on jokapäivä,

olen nainen ihan vuoden jokaisena päivänä,

365 päivää vuodessa
(paitsi karkausvuonna ;) )

Siitä ei tarvitse muistuttaa koska sen huomaa joka aamu

 katsoessa peiliin,

kukkuu...

 minähän se siellä

silmät sikkarallaa

tukka takussa

ryppyjä otsalla

uurteita silmien vieressä

lämpömakkarat uumalla

raskausarvet muistuttamassa.

Ei oo helppoo ei...

pitäis näyttää kivalta

olla simpsakka

nauraa suloisesti

sipsutella kauniisti koroissa

heilauttaa mekon helmaa

siivota sirkeänä

pyöritellä pullaa

...ai pitäiskö?

No ei...

Mäpä

 mamitan kybällä mun natiaisia

hörötän ja jekkuilen

nautin keskellä sekasotkun

viipotan trikoissa

laahustan villasukissa

lompsottelen kumppareilla

leivon ku leivotuttaa

mökötön ku potuttaa
suihkun raikkaana tai hiestä märkänä
ihan naisena
kokonaisena.

Mutta on se hyvä että kerran vuodessa on
naistenpäivä.
Joka paikassa ei naisilla ole
 vapautta elää kuten haluaa
näyttää miltä haluaa
tehdä mitä haluaa
tai olla tekemättä.
Niille naisille haluaisin
edes palan omaa vapauttani.

Muista tänään mummia, äitiä, ystävää, rakasta, tytärtäsi
kukkasin <3
Ei haittaa vaikka olisi välimatkaa, Interflora auttaa :)


<3 Hyvää naisten päivää <3

Teksti sisältää mainoslinkin.

Ajankäyttötäyttö

     Monen meidän

elämän arjen sujuvuuteen liittyy olennaisena osana

 kalenteri.
Meillä on käytössä Gregoriaaninen kalenteri
(mieleen tulee kirkkomusiikki).
 Jos kalenterin historiaa haluaa lähemmin tutkia voi näpytellä
internetin ihmeelliseen maailmaan
 vaikka Juliaaninen kalenteri
 niin pääset uppoutumaan ajankäytössä taaksepäin,
mielenkiintoista!
Caesarin aikana saattoivat liittää uusia karkauskuukausia kalenteriin
 saadakseen lisää hallitusaikaa, näppärää ;)

Kalenterihan voi olla paperinen

ehkäpä kovakantinenkin.

  -70 luvulla oli teinareita, niitä  sellaisia pieniä pläriä
 (jos nyt joku sattuu muistamaan).

Kalentereita on myös seinäversioina

ihania kuvia pullollaan
moneen makuun sopivia

 joskus myös laskutaskuja
 sisältäviä.

 Ahkerat käyttävät myös liitutaulumaalilla maalattuja viikkokalentereita

 koko perheen menojen kirjaamiseen.
Äärettömän kätevää nostaa näkösälle kaikkien menot.
Meillä nykyään toimii post`it laput vessan peilissä,
ainoa paikka missä opiskelijan plantut nostavat aamuisin katseensa,
silmät auki!!
Toinen toimivaksi osoittautunut paikka on kahvinkeitin,
 kas kummaa!

Mikä onkaan kalenterien syvin olemus?

No tietysti se että muistaa...

työajat

synttärit

nimpparit
säätilat

liputuspäivät

juhlapäivät
kellonsiirrot

kulttuuririennot

harrastukset

laskujen maksupäivät

lääkäriajat

juhlat
vuosipäivät

ruokaostokset
konsertit

tapaamiset

työt

siivouspäivät

kirjaston kirjojen palautukset

lomat
siementen istutukset

haettavat postit

lähettävät postit

alet....

Eli kun syvemmin miettii niin
monikohan noistakin asioista on ajantäyttöä ei ajankäyttöä?

Tekemisien muistaminen on tietenkin tärkeää
 ja se että ne ovat kirjattu johonkin,
 pitäisi vähentää stressiä.
Onkohan näin?

Nykyaikana tuntuu että kalenteri täyttyy ihan tyhjänpäiväisyyksistä,
 asioista
 joita ei nyt ihan aikuisten oikeesti tarvitsisi itselleen kalenterin avulla muistuttaa.

Kalenterin apu ajanhallinnassa.

Juu, sehän taitaa olla juurikin se jippo
 että osattaisiin jäsentää viikot niin
 että sopivasti jäisi myös vapaata aikaa perhe-elämälle, ihmissuhteille sekä ystäville.

Sen ajan saaminen ja käyttö on tärkeää
sekä stressiä poistavaa.

Monella kalenteri on muuttanut nykyaikaan ja puhelimeen.
On kaikenlaisia
sovellutuksia
äpsejä
muistutuksia
ja mitä kaikkea niitä nyt onkaan
(dinosaurus ei ole ollut tässä kehityksessä mukana tai koittaa olla olematta...hih).

Mitä tarkoitan sitten sanalla ajankäyttötäyttö?
Kun vuoden alusta kalenteri kiiltelee valkeilla tyhjillä sivuillaan
 niin sinne on saatava kirjoittaa.
Päivät täyttyvät kuin itsestään
kun siirtää vanhasta kalenterista uuteen kaikki tärkeät päivät
ja sitten se alkaa...

Mihin kummaan tämä kaikki aika menee kun ei ehdi sitä, tätä ja tota?
Miten kummassa vuodet menee ohi kuin tuulenpuuska
 ja rauha ei saavu edes jouluna.

Kun kalenteriin täyttää liikaa
niin ei aikaa jää sille
 jota ei tarvitse kalenteriin täyttää
elo oloon.

*Hyvää tätä elonpäivää*

Mikki Hiili

  Suomenlinnan nukkemuseon kokoelmissa on vaikka mitä

 kuten tämä meidän kaikkien niin hyvin tuntema Mikki Hiiri.

 Mikki asuu vitriinissä

 kuten lelut museossa muutenkin.

 Tässä museossa vaan on sellainen jännä juttu

 että ne vaihtavat paikkaa

 ja välillä käyvät lomallakin, voitteko uskoa!

Tämä kannattaa kokea ihan itse

ja käydä tutustumassa paikkaan,

 lautalle vain ja Suomenlinnaan mars
(muista tarkastaa netistä aukioloajat ).

Tadaa!

 Minä sen tein,

kokkailukisan voiton vein.

Ei tarvittua essua,

ei muutenkaan mitään suojapressua.

Liesi vain oli liian suuri,

kuin Kiinanmuuri.


Ylös piti kavuta
uunin luukun avulla,
niinpä tämä Mikki
 kuorruttui savulla.

 Nokeakin tuprahteli

mistä sekin johtui?

 Kakkutaikinassa
 luultavasti
pari pilkkua ui.


Se makua ei haitannut laisin,
nokilisällä voittaa taisin.

 Taidan nimetä itseni uudestaan

se on

Mikki Hiili,

 Ai miksi?

No minä olen kokki

en Hiiri.

*Onnelin runoratsu taas laukkaa*

Mässytön maaliskuu haaste

Otin haasteen vastaan

eli mässytön maaliskuu.

Pöllön innoittamana löydät haasteen täältä

Liity ihmeessä mukaan <3

Tämä sopinee oikein hyvin 

tähän uimarenkaan pihisyttämiseen vyötäröltä.

Äärettömän typerää

 että kilot tulevat varkain ja salaa.

Eikö nyt voi varoittaa

Heh!

Se vaan on niin
 että "kaikki" minkä nautinnollisesti nielee

näkyy 

ennemmin tai myöhemmin
..jossain.

Joten ilman "ressiä"

mässyt jää kauppaan.

Voihan sitä ilahduttaa itseään muutenkin

kirjalla

kävelylenkillä

lautapelillä

elokuvalla

pop....ei!

uintireissulla

kukkasilla

suk...ei!

auringon nousulla

kahvi kupposella

kek...ei!

Kuvassa näkyvä jädejako
 on menneiltä vuosilta.
Lapseni jakoi mamille ja itselleen ;)

*Pidetään "MM"-lippu korkealla*