torstai 30. toukokuuta 2019

Maunulan ulkoilumaja

Helsingissä riittää näköjään paikkoja
 joissa ei paljon ole tullut käytyä.
Maunulanpuistossa,
vehreässä ympäristössä,
keskuspuiston uumenissa,
sijaitsee tämä alunperin ampumaseuran majana toiminut
  hirsinen rakennus.



Paikkaa ylläpitää Helsingin latu.
Ympärillä hulppeat ulkoilureitit kesällä,
talvisin löytyy latuja.
Majalle pääsi hyvin myös pyörätuolin kanssa
 kunhan oli apujoukot mukana.
Kahvilassa lämmin tunnelma
ja ilmassa leijaili huumaava korvapuustien tuoksu.


Sisätilat olivat hyvin suunniteltu
jotta isompikin sakki mahtuu sisälle.
Ja kukkia nätisti ilahduttamassa pöydissä.





Eikä oltu unohdettu pientä väkeä.


Ulkoilureittejä testailtiin pyörätuolin kanssa
 ja ihanasti saatiin isälle metsän tuoksua nenään.



*Keskuspuisto on käymisen arvoinen paikka*

tiistai 28. toukokuuta 2019

Kakku

Sunnuntai oli siis
eurovaalipäivä.

Äänestyspaikka oli aamupäivästä  hiljainen
 verrattuna eduskuntavaaleihin.
Harmillista jos ihmiset jättävät käyttämättä
oikeuden vaikuttaa (yrittää edes) asioihin.
Oliko ehkäpä vaaliähkyä ilmassa
 tai tuo sää vaikutti äänestyskäyttäytymiseen,
 kuka tietää?

Iltapäivästä oli tiedossa kummityttöni tuplajuhlat,
niihin oli pakko lompsutella kumpparit jalassa,
vettä satoi aivan kaatamalla.
Juhlailoon onneksi ei sade vaikuttanut,
tupa oli täynnä puheensorinaa.
Normaalisti tämä tätönen ei makeaa syö
mutta juhlissa en kieltäydy,
varsinkaan kun toinen on nähnyt vaivaa.





Kaikkea maistoin ja hyvää oli :)


Joskus on ihan kivaa kakkuilla
varsinkin kun on hyvä syy <3

*Ihania juhlia kaikille valmistuville*

lauantai 25. toukokuuta 2019

Siivouspäivä

Aivan loistava esimerkki järkevästä asiasta
joka saa ihmiset liikkeelle,
valtakunnallinen siivouspäivä.
Kirpputoreja joka suunnalla
ja jos haluat voit nettiin
lätkäistä myyntipaikkasi,
 ajan jolloin pidät
sekä mitä olet myymässä.
Pari kertaa olen ollut itsekkin myymässä
mutta kyllä tässä on oma viehätyksensä kierrellä
ja tehdä huikeita löytöjä
sekä nauttia tunnelmasta <3

No..
tänään aamu valkeni pilvillä ja sateella,
viileähkön tuulen saattelemana.
Tutkailin sääkarttaa
 ja pohdin lähteväni kierrokselle saappaat jalassa,
ei ehkä kävelyn kannalta viisasta
mutta vältän vilustumista.
Sade kuitenkin väistyi ja suuntasin ensin Kumpulaan.


Myyjiä oli vähemmän kuin viimeksi, johtuen ehkäpä säästä.
Limingantien kävelin kahteen otteeseen joten tuli kaikki zekattua.
Löytyi yksi puuttuva joululeffa 0.50 hintaan
 ja töihin hauska tunika syksyksi euron hinnalla.
Kurkkailin pihoja ja taloja,
huokailin kukkaloistoja
sekä tunnelmia.



Täytyy tänne tehdä kesällä erikseen kävelyreissu,
aivan ihastuttava puutaloalue <3

Matkani jatkui Käpylään.


Ykkös-ratikan päättärin puisto oli jo ihan pullollaan myyjiä.
Päättärillä löytyy myös vanha kioski
jonka kylttiin osui huomioni ;)


Käpylässä oli samalla menossa kyläjuhlat
joten kentällä soi musiikki
sekä paljon ruokakärryjä moninaisine herkkuineen oli paikalla.




Pois kävellessä törmäsin tähän tuoksuvaan ihanuuteen <3


Onnekkaita vaateostoksia lähti repussa kotiin
sekä yksi elämänohje...



Pokemonlöytöjä tyttären kokoelmiin.


Ja tämä kylpylelu matkaa maalle, saunaan.
Siinä on "kirjoitusvirhe" ;)




Osallistuitko sinä ostaen, myyden?
Teitkö löytöjä?

perjantai 24. toukokuuta 2019

Annala

Annala,
tutustumisen arvoinen paikka.
Busseilla ja ratikoilla pääsee lähelle, 
Pyörillä ja kävellen pääsee liikkumaan upeassa,
 vehreässä ympäristössä
pitkin hiekkateitä.

Mahtavia tammia,
kauniita kelopuita
sekä sileitä kallioita.




Täällä on hyvät lenkkimaastot ja pyörätuolillakin pääsee teitä pitkin
ihastelemaan melkein kaikkea.

Annalan kartanon ympärys on myös käymisen arvoinen paikka,
löytyy heppahöpöille katsottavaa.
Kasvihöpöille ihasteltavaa,
sekä rakennushöpöille huokailtavaa.






 Täällä myös ruohoniittyä kirmaamiseen,
 voikukkien keräämiseen sekä leppisbongailuun.


*Kukkaisviikonloppua kaikille*

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Kasvari eloon

Taimimarkkinoista selvittiin suht pienellä ostosmäärällä....
mutta sitten
kasvihuone saatiin käyttöön
talven jäljiltä


niin pitihän sitä nyt "vähän" tomaatteja sun muuta.


Tomaatteja on nyt kahdeksan tainta
neljää lajia,
pieniä ja isoja,
ei mitään uutuuslajeja, vanhoja tuttuja.
Uusi tuttavuus oli tämä jo kukkiva chili,
Sugar Rush Cream
 ei niin voimakas mutta kuulemma runsas satoinen.


Toinenkin chili pääsi kasvariin asustamaan
Apache ruukkuchili
Kurkkua on kolminkertainen määrä viime vuoteen,
sitä kun tuntuu menevän.


Kasvarissa on myös pieni ruukkumeri kukkaa ja yrttejä
odottelemassa ulkoilmaan lähtöä.
Marjapuskissa näyttäisi alkavan hyvä satovuosi
toivotaan ettei tule hallaa.
Vanha omenapuukin on täynnä pientä kukkaa,
meinaakohan vanha rouva yllättää ja tehdä kunnon satoa?


*iloa keskiviikkoon*

maanantai 20. toukokuuta 2019

Juhlahumu

Päiväkodissamme oli suuret syntymäpäiväjuhlat
 joita juhlittiin koko viikko.
Jokaisella kylällä oli omat juhlansa 
joihin tehtiin paljon taustatyötä
kooten historiikkia
vanhemmille nähtäväksi.
Lisäksi kaikki ohjelmien miettiminen ja harjoittelu,
sekä tilojen koristelu.

Nostan hattua heille ketkä sen tekivät.
Monen viikon työnteko
oman työn ohessa
 sekä kolmet juhlat selvästi vetivät veronsa.

Viimeisenä oli meidän henkilökunnan omat juhlat.
Nostimme kuohuvat
 joissa kesäinen mansikka tuomassa väriä.
Kuulimme kaunista laulua 
ja kilpailimme historiatietämyksestä.
Söimme hyvin
ja nautimme kakusta.
Puheen sorinaa,
viinien kilistelyä,
lopuksi puhkesi kaikki väsymys ulos.

Ymmärrän täysin, 
mutta väliin tuntuu niin hassulta,
että aikuisena on hyvin vaikeaa
purkaa ulos väsymystään oikeassa kohdassa,
oikeille tahoille.
Väsymys purkautui vuolaana
viinilasien päälle
ja siinä vaiheessa minä hipsin vähin äänin kotiin.
Vältän viimeiseen asti juhlahumua
joka sumuksi muuttuu.

Miten sinulla?
 Mihin asti olet työpaikan riennoissa mukana?
Päättyykö teillä juhlahumu juhlasumuun?





*Sumutonta viikkoa*



perjantai 17. toukokuuta 2019

Taimimarkkinat


Annalan perinteiset taimimarkkinat,
tänne oli töiden jälkeen tultava
aistimaan tunnelmaa 
ja tietenkin ostamaan kasveja.


Ihmisiä  oli paljon vaikka markkina-aika oli jo puolen välin ylittänyt.
Taimiraivoa en onneksi nähnyt, kaikki jaksoivat maksamisiaan odotella.



Yrttejä jos jonkinlaista, myös uusia tuttavuuksia oli paljon. 
Perinne perennaa,
kesäkukkaa ja eri chililajeja.
Hinnat eivät hiponeet taivasta
ja minullekkin lähti mm. vanhaa kiinanruusua kasvavaamaan yhden euron hinnalla.
Täällä tulee aina hirmuinen himo ostaa ihan kaikkea.
Kassini täyttyi mm. erilaisista pelargonian taimista.
Myyjiä löytyi sekä eri kasvihuoneilta
sekä ihan yksityisiä henkilöitä.
Paljon oli myös ihan luomua,
 kasvihuonekurkkujen terhakkaat taimet mm. 2.50 hintaan


*Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua*

maanantai 13. toukokuuta 2019

Milloin viimeksi?

Nappasin tämän haasteen Marjaanan blogista
 joka muisteli että alkuperäisesti olisi lähtöisin Tuulalta.
Mutta saa siis napata edelleen jos siltä vain tuntuu.

Milloin viimeksi....

Ilahduin...monista pienistä jutuista päivän mittaan, lukemattomia ilopipanoita <3 
Nauroin... töissä tietenkin, lapset osaavat kyllä vetää oikeasta "narusta".
Itkin...viimeksi puhuessani sisareni kanssa puhelimessa.
Suutuin...lähinnä itselleni.
Harmistuin.... kun totesin vanhemmuuteni riittämättömyyden.
Häkellyin...seuratessamme tänään metsässä lasten kanssa pikkutikan ruuanetsintä puuhia,
metrin päästä.
Kokeilin jotain uutta....keittiössä, koitin tehdä ruokaa sotkematta ;)
Urheilin..tänäänkin, olkapääni kaipaa jumppaa jos meinaan saada sen kuntoon.
Luin.... kerrankin koko mainospinon mikä kolahti postilaatikosta.
Söin....useastikkin tänään.
Herkuttelin.....lähinnä ajatuksella.
Ostin....taas purkillisen rautaa.
Tapasin...ylen luontotoimittajan työni merkeissä viime viikolla, hauskat oli lasten haastattelut :)
Päätin... kuten niin monasti ennenkin mutta pitääkö päätökseni?
Inspiroiduin.....tuijottaessani pellon takana olevaa metsänlaitaa, kuinka monta vihreän sävyä kevääseen kuuluukaan <3

Milloin viimeksi sinä avauduit?


sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Äiti

Äiti,
äidillisyys,
äitiys,
äidittömyys,
äitienpäivä.

Kaikkea tätä kuuluu minun päivään
tänä äitienpäivänä.

Äiti
 on jo sanana suuri asia
se merkitsee niin paljon.
Äiti on perheen sydän
se joka kietoo rakkaudella perheen yhteen.

Äidillisyys
on minussa jo syntymästä asti ollut.
Arvostan kaikkia niitä naisia
jotka antavat myös muiden lapsille
rakkautta ja turvaa.

Äitiys,
ihana ja samalla kamala.
Jos olisin tiennyt kuinka rankkaa on olla äiti,
ja vielä yksinhuoltaja,
niin olisin ehkä miettinyt muutaman kerran.
Kuitenkin lapseni ovat suurin aarteeni elämässäni.
En vaihtaisi äitiyttä pois.
Äitiys on opettanut ja kasvattanut minusta
aika hyvän ihmisen,
vaikka itse sanonkin.

Äidittömyys 
näkyy minulle niinä puhelinsoittoina
 joita en voi enää tehdä.
En voi kysyä
 vaan pitää luottaa itseensä
ja omiin arvioihin tekemisistään.
Olen kuitenkin onnekas
minulla oli hyvä äiti.

Äitienpäivä
on ennen kaikkea päivä
jonka tahdon olla omien lasteni lähellä,
kietoa heidät tuntemaan rakkauteni,
samalla antaen siivet matkaan 
omaan elämään.




 <3 Meille kaikille äideille <3

torstai 9. toukokuuta 2019

Silopinta

Elämässä on silopinta, 
se mikä heijastuu ulospäin,
muille.
Silopinta ei tarkoita luxusta, rahaa ja elintasoa
vaan ihan sitä elämää joka näkyy.

Ihmiset,
elävät ja olevat kotiympyröissä.
Käyvät töissä ja harrasteissa,
vievät roskia ja ulkoiluttavat koiraa.
Kantavat ruokakasseja
 ja tuijottavat kännykkää kävellessään.

Paljon voi tehdä päätelmiä
mimmoista elämä ehkä muiden perheissä on.

Seinien läpi kuuluu huutoa,
kauppakasseissa tyhjiä oluttölkkejä,
roskakatoksessa pizzalaatikoiden vuori,
ohi kulkevan naapurin synkkä ja tyhjä katse.

Lasten leikki pihalla ja iloiset askeleet rapussa,
rappukäytävässä tuoksuu pulla.
Parvekkeelta tupsahtelevat saippuakuplat,
pyöräkellarin ahkera käyttö.

Hiekkalaatikossa leikkivä lapsi,
penkillä istuva yksinäinen äiti.
Rollaa työntävä huivipäinen rouva,
korissa avattu makkarapaketti.

Se että huomaa mitä ympärillä tapahtuu,
katsoo oikeasti
 on tärkeää,
olematta vain utelias.
Lähellä voi olla joku joka tarvitsee apua
sitä ymmärtämättä pyytää.

Kaupungissa asutaan kuin muurahaiset keossa
mutta omissa koloissa.
Tunnetko naapurisi?
Autatko jos huomaat toisen apua tarvitsevan?
Uskallatko itse pyytää apua?

Silopinnan alla on se kaikki mikä ei muille kuulu,
se oma elämä.
Silopinta sulkee alleen hyvät ja pahat,
piilottaa katseilta.

Silopinta on hyvä koska kaikkiin ei vain voi luottaa,
se myös voi olla paha koska peittää avun tarpeen.

Elämä on monimutkaista,
kimurantteja kulmia
 ja polkemattomia polkuja täynnä.
Silti sitä hyvää onneksi on,
ei tarpeeksi mutta on.



*Ole sinä näkevä ja auttava*







sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Voi hyvät hyttyset!

Siis mikä upea sunnuntai aamu <3
Eilen illalla saunassa
sai kuunnella rakeiden ropinaa.
Mutta eipä arvannutkaan mitä aamu toisi tullessaan.
Se valkeni kaikessa kirkkaudessa.








*ilo tulee pienistä onnenpipanoista*