Minä pidän kirjojen lukemisesta,
rapisevien sivujen kääntelystä,
siitä ahnaasta katseen kuljettamisesta
mustekiehkuroiden maailmassa.
Keskittymistä toisen ihmisen ajatuksiin,
jotka hän on luonut sekoitellen sanoja ja muodostaen lauseita,
kasvattaen kokonaisia maailmoja.
Soljuvaa tekstiä on ihana lukea,
tarinoihin on mukava sukeltaa.
Upottavassa tekstissä voi viipyä kirjallisen,
hyvässä viipyä kotvasen.
Sitten on niitä joita ei millään saa luettua.
Sellaistahan se elämäkin on,
kurkkimista oksan takaa,
uskaltautumista mukaan,
sukelluksia auringon kultaamaan veteen,
sekä niiden purjeveneiden seurailua jotka katoavat horisonttiin.
Ja mitähän se Onneli sitten lukee,
on tietenkin nyt kielenpäällä.
Onneli lukee kaikenlaista,
satukirjoja, runoja, tarinoita, dekkareita, oppaita,
sanomalehtiä, internettiä..... heh!
Mitäs siellä luetaan tai jätetään lukematta?
❤Lukeminen on kivaa niin yksin kuin ääneenkin❤