Kolmenkymmen asteen helteet
pehmentävät pään.
Ainakin minun pään.
Tuntuu ettei ajatus oikein kulje,
ainakaan mitään järkevää ajatusta ei saa kiinni.
Kaikkeen mihin ryhtyy
jähmettyy kuin tahmaiseen tervaan.
Ajatusmassa on paksua puuroa
jota on hankala edes kauhoa.
Lihaksista on veto häipynyt
ja peppua on sangen hankala nostaa sohvasta.
Aloitekyky,
mitä se on?
Parhautta olisi lillua jääpaloissa
tai nukkua pakastelokerossa.
Linnoittautua varjoon meren rannalle
ja asettautua likoamaan veteen.
Nauttia jääkylmiä juomia
kera kylmääkin kylmempien jääpalojen.
Tämäkin kuva kallellaan,
helteen syy ;)
Päätelmä;
helteet eivät ole minua varten
Miten sinun laitasi,
nautitko vai kärsitkö?
Kuulutko ehkä heihin joita ei säät hetkauta
suuntaan eikä toiseen?