Virtuaalisti kirjastoon

Käpylän pieni kirjasto taasen yllätti.

Selailin facebookkia

ja heidän sivulla oli mielenkiintoinen,

*ihan tosi kiva juttu!!*
Pääsi siis jo lehteenkin :)

"Kirjoita jatkotarinaa ihan oikeiden kirjailjoiden kanssa".

Kun tätä aikaa,
 nyt kotosalla ollessa on enemmänkin,

niin mikä ettei.

Anonyymisti kirjoitukset julkaistaan,

kunhan on viestannut itsensä kirjoitusjonoon.

Minä ja minun anonyymius 

kuitenkin räppää tänne blogiin kuvan lankakerästä,

 mikä sattui toimimaan aamuisena muusana,

hupaisa juttu sinänsä.
Osaatkos löytää minun kirjoittaman pätkän?

Oletko sinä yllytyshullu?
Yllätätkö jopa itsesi joskus?

*Hyvää tätä päivää, kirjoita sinäkin jotain...vaikka tex ystävälle*

Luovun

Jos nyt jotain hyvää täytyy tästä

koronasta keksiä,

niin on aikaa tavaroiden läpikäyntiin,
siivoukseen ajatuksella,
postaukseni vuosien takaa

"Luovu sadasta asiasta joita et tarvitse".

Määrällisesti tuntuu näin alkuun hirmuisen suurelta, 

mutta ei se kyllä loppupeleissä niin ole.
Elämme niin materialistisessa maailmassa
ja minä en ainakaan ole konmari hurahtanut,
vaan lähinnä hamsteriutunut.

Eli ohjeistus; etsin omista tavaroistani

(en siis lasteni romppeista)

100 sellaista asiaa joista voin luopua.

Päätin myös että joko luovutus tapahtuu

roskiksen kierrätykseen

tai laitan hyväntekeväisyyteen.

Syystä että,
 varaamani kirpputori kattilahalliin peruuntui,

kuten niin moni muukin asia keväältä.

Tätä saa siis ottaa haasteena ihan omaan blogiin

ja tehdä myös itse. 

Tägää kommenttikenttään jos näin teet,

 niin päästään katsomaan luopumisen iloa ja tuskaa.

Vaatearsenaalin läpikäynti tuotti tulosta
kiertoon lähtee mm. toppahousut joihin en todellakaan mahdu,
pipoa, huivia sekä lapasta jotka ovat jääneet käyttämättä.
Sukkalaatikko on aina mielenkiintoinen
ja nytkin sieltä lähtee ihan rikkinäisiä pareja jopa 5 kpl,
miksi niitä olen jemmaillut? Outoa ;)
Alusvaatetuksen nuutuneimmat lähtevät myös pois,
näissä en olisi halunnut tulla yllätytetyksi, hih!
Kaksi valkeaa kukkaruukkua, joista en pidä,
niissä on lautaset kiinni eli hankalia, kiertoon!
Paistinpannu joka painaa ihan liikaa saa uuden omistajan, hope so!
Kynälaatikoiden läpikäyminen tuotti taas muutaman kuivuneen tussin
ja ihan oikeasti,
 miksi olen olen säästänyt pahviset 3D lasit?
Kynsilakka arsenaali on tyttären kanssa yhteinen
mutta sieltä kuivahtaneet loput roskikseen ja yksi meikkikynä
josta en edes muista milloin olen hankkinut
 (huomaa etten ole mikään kosmetiikan käyttäjä).

Pallokappa on liian lyhyt ja materiaali hiukan kyllästetty joten en voi siitä esim. tyynynpäällisiä vääntää, kiertoon!
Löytyi myös lompakko josta päällinen hiutii ja repeämiäkin löytyy,
ei ihme ettei raha pysy tässä huushollissa.
Pitää hankkia kassakaappimalli ;)

Lahjalootan sisälmyksestä luovun muutamista lajakasseista ja korteista,
joita on ihan liikaa.
Vanhat aurinkolasit taidan viedä lasien kierrätykseen,
näitä löytyy mm. silmälasiliikkeistä.

Spr. konttilaatikkoon sujahtaa vaatetta ja kodin käyttötavaraa.
Monta paikkaa löytyy mihin voi lahjottaa
hyvää,
 mutta itselle tarpeetonta tavaraa.
Pelastusarmeija, Emmaus, vailla vakinaista asuntoa ry, Hope.....

Sadan tavaran löytäminen ei ollut hankalaa,
hankalempaa on se,
 että tuntuu etten vielä edes aloittanut
kaiken läpikäymistä.
Pintaraapaisu,  hipaisu sanoisin.
Seuraava postaus voisi olla
1000 tavaraa mistä luovun,
eli terveisiä vain hamsterilasta.


*Anna hyvän kiertää*

Historiikkia

Nappasin tämän hauskan haasteen

Tiia Koivusalon blogista.

Saa ilman muuta kommentoida ja napata omaan blogiin!

1. Millainen oli lapsuudenkotisi?

Synnyin keskimmäiseksi tytöksi ihan tavalliseen lapsiperheeseen,

vehreään kerrostalolähiöön, lähelle merta.

Äiti oli pitkään kotona meitä hoitamassa, isäni kävi töissä.

Lapsuuteni koen olleen onnellinen sekä turvallinen.

 Olen saanut tiukan
mutta rakastavan kasvatuksen,

 josta kiitän vanhempiani. 

Jaksoivat meitä kolmea,

 niin erilaista prinsessaa kasvattaa,
ihan kelpo kansalaisia meistä tuli.

2. Mitä harrastit lapsena?

Partiota ja pianonsoittoa.

Partiota rakastin ja pianonsoittoa vihasin

(en vieläkään pidä siitä..siis itse jos joutuu pimputtelemaan).

Partiossa opin niin paljon käteviä taitoja,

sain ystäviä

 ja leirit olivat parhautta luonnon helmassa.

3. Kaunein kukka?

Pioni, 

kaikessa runsaudessaan, 

se vain on niin mykistyttävän ihana.

Lapsuudessa muistan ensimmäisen kohtaamiseni kyseisen kukan kanssa

Saimaalla, kesän vietossa saaressa.

Vaaleanpunainen unelma keikkui pitkän varren päässä,

kukinnon ollessa isompi kuin omat käteni yhteensä.

4. Mikä elementti?

Vesi,

merivesi etenkin.

Ja talvisin sen toinen olomuoto lumi,

jota rakastan myös.

Merenrannassa istuessa ajatukset voivat levätä
tai lentää.

5. Oletko optimisti vai pessimisti?

Optimisti,

ja luulen että se on ollut minun elämässäni

asia joka on suojellut pääkoppaani

räjähtämästä.

6.Oletko aamun- vai illanvirkku?

Ehdottomasti aamut ovat parasta aikaa,

niin työnteolle, kirjoittamiselle, puuhailulle kuin luonnossa hortoilulle.

Iltasella nukkumatti käy tasaisen tappavaan tahtiin

ripottamassa unihiekat tämän tätsyn silmiin,
ei kyllä yöhipoilla käydä...hih hih!

7. Unelmamatka?

Vaikeaa sanoa mikä se olisi

mutta matkaseura pitäsi olla hyvä

ja jos lunta liittyisi matkaan,

olisi se varmasti unelmamatkani
 (mutta ei mikään laskettelureissu tai hikihiihto ;) ).

8. Milloin ostit jotain itsellesi ja mitä se oli?
Naistenpäiväksi ostin pelargonian,
vaaleanpunaisen Mårbackanin.

9. Lempikaupunkisi kotimaassa?

Helsinki,

rakastan vanhoja katuja ja taloja.

Talvisin tummia sävyjä

ja kesäisin vehreää ympäristöä,

meren läheisyyttä. Helsinki on koti.

10. Kolme elämäsi kauneinta asiaa?

Lapseni ihan ensimmäisenä, 

olen onnellinen saadessani olla äiti.

Satujen maailma johon vanhempani
minut kasvatti <3
Sisareni tietenkin,
kumpikin sekä hyvässä että pahassa.

Siinäpä taasen muutama asia minusta,
ei varmaankaan mitään mullistavaa,
uuden uutta.
Nappaa omaan blogiin,
vinkkaa täällä niin käyn minäkin lukemassa.

*Elämää ei sen enempää*

Vara varalle

Kotivara,

jo sanana toi mieleen edesmenneen äitini,

joka kirjoitti minulle lappuja

ennen muuttoani kotoa.

Sain erilaisia listauksia tarvitsemistani astioista,

liinavaatteista,

pesuaineista,

siivousvälineistä,

 loppuen kotivaraan.

Tarkkaan oli kirjattu
 mitä kaikkea tulisi kotona olla ruoka-aineita.

Nyt tämän koronan jyllätessä tarkistelin kotivaraani

ja kas kummaa

mitähän mahtoi olla se mitä ostin lisää?

No kahvia tietenkin,

sitä on nyt sitten niin että riittää.

Jos karanteeni saapuu

niin pysyn ainakin hereillä tuon kofeiinimäärän kera.


Eilen matkatessani töihin oli bussissa
vain kourallinen ihmisiä.
Päiväkodissa moni lapsi oli jäänyt kotiin,
vanhempien siirryttyä etätyöskentelyyn.
Työpäivän loputtua kotimatka oli
kuin tieteiselokuvasta,
ihmisiä ei oikein ollut missään.
Ruuhkabussissa oli minun lisäksi vain toinen matkustaja.
Kotona seurailin uutisia Helsingin tilanteesta
ja koulut sekä päiväkodit näillä näkymin pysyvät auki,
vaikka moni muu paikka sulkee ovensa.
Hassua sisänsä koska päikässä
on aika hankalaa olla metrin väli lapsiin,
pöpötkin meillä vaihtaa omistajaa
vaikka käsien pesua valvotaan vieläkin tehostetummin kuin aiemmin.
Neniä niistäessä ohjeistuksena käyttää kertishanskoja,
ekologisuus väistyy varotoimenpiteiden tieltä.

Mitä vielä meillä edessä,
sitä ei tiedetä,
on vain arvioita.

*Huolehditaan omalta osaltamme,
 ettemme toiminnallamme
edistä viruksen leviämistä enempää*

Äs erkut museoon

Vähän sitä oikeastaan serkkujaan näkee,

lähinnä nykyään vain hautajaisissa.

Nuorempana oli syntymäpäiviä, häitä, ylioppilasjuhlia

jne.

Iso-siskoni on mestari järjestelemään kaikenlaista

ja primus motor tässäkin tapaamisessa.

Päivä käynnistyi Designmuseon näyttelyssä
"keräilijät ja kokoelmat"
joka on vielä esillä 15.3 asti.

Näytteillä oli yksityisten keräilijöiden
herkullisia hamstrauksia.
Finelliä, Arabiaa,
Atelier Faunia
ja monta muuta tuttua
 ja vähän tuntemattomampaa tuottajaa.

Nämä pöllöset oli pakko kuvata,
tuli mieleen päikän lapset metsäretkellä.
Noh,
eivät ne kylläkään noin järjestyksessä seiso.

Lasi on aina mielenkiintoinen materiaali
ja uskomattomia teoksia
siitä jotkut osaavat tehdä.

Kokonaisuudessaan näyttelyssä oli
paljon upeaa,
lapsuudesta tuttua,
omallakin hyllyllä makoilevaa,
mutta.....
Yläkerran valtavaan tilaan olisi mahtunut
kaksin kerroin nähtävää,
nyt oli mielestäni
liian paljon tyhjää.
Onneksi on museokortti,
muuten olisi jäänyt kaihertamaan maksamani
sisäänpääsy.

Päivämme päättyi Fazerille
jossa muutama tunti vierähti
kuulumisien vaihdolla
 ja herkuttelulla
( nälkä aiheutti huonon kuvan, hihi ).

Seuraavaan tapaamiseen ei
mene monia vuosia
ja nähdään taas mukavissa merkeissä.
Aika kuluu ja mennyttä kun ei takaisin saa.

*Onni on elävät sukulaiset*

Women´s Day

Tämä päivä
 on kansainvälinen naistenpäivä.

Joka päivä
tulisi olla naistenpäivä,

niin ettei siitä tarvitsisi erikseen muistuttaa,

kuinka tärkeitä naiset ovat

 kaiken elämän kannalta.

1900-luvun alkupuolelta lähtien naistenpäivää

on juhlittu monessa maassa

ja monien alkutarinoiden siivittämänä

(internetin ihmeellinen maailma

 tarjoaa historian nälkäisille tästäkin aiheesta luettavaa).

Juhlitaan tänään meitä,

merkittäviä,

 ihania,

suloisia,

 hentoisia,

vahvoja,

viisaita

ja

lumoavia otuksia

<3

*Vaaleanpunaisia unelmia päivääsi*

Avoin opus

  Sisältää mainoslinkkejä, merkitty *

Possulta nappasin tämän hauskan

kirjaritirampsu haasteen,

joten kipin kapin kirjahyllylle.

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjahyllystäsi löytyvillä kirjoilla.

Tässä minun vastaukseni
 kirjallisen aarreaitan uumenista
(lue pölyisiltä hyllyiltä).

1.Oletko mies vai nainen?
*Neiti Pinkertonin salaisuus

2.Kuvaile itseäsi?
 Sähkökissa

3.Mitä elämä sinulle merkitsee?
*Unelmahommissa

4.Kuinka voit?
Harry Potter ja viisasten kivi

5.Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi?
Helsinki, mun stadi

6.Minne haluaisit matkustaa?
Gulliverin seikkailut lintukotolaisten maassa

7.Kuvaile parasta ystävääsi?

 Kultasiskoni

8.Mikä on lempivärisi?
Lumivalko ja Ruusunpuna

9.Millainen sää on nyt?
 Tuulen viemää

10.Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
Aku Ankka päivästä päivään

11.Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi?
 Jättiläistarinoita

12.Millainen on parisuhteesi?
* Muistojen markkinoilla

13.Mitä pelkäät?
*Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi

14.Päivän mietelause?
 Saisko lipun karuselliin

15.Minkä neuvon haluaisit antaa?
Eemelin uudet metkut

Tämä oli hauska haaste
 ja kirjahyllystäni johtuen,
 suhteellisen helppo tehdä.
Ei ole elämää ilman kirjaa,
josta voi paperisia sivuja käännellä.

*Nenät kirjaan tänäänkin*

Jaffa karkaa

Ihan viimeiseen hetkeen

jätin tämän

näyttelyn,

onneksi siihen tuli jatkoaikaa

eli 8.3 asti,
kerkiää vielä.

Karkauspäivänä,

hennon lumisateen saattelemana

astuin lauttaan.

Suomenlinnaan saapuessani

aurinko paistoi,

sulattaen ne vähäiset leijailleet valkeudet.

Suomenlinna-museo

on jo itsessään rakennuksena

sisältä mielenkiintoinen

sekä perusnäyttely,

  linnoituksen historiasta
tähän nykypäivään. 

Vaihtelevien näyttelyiden tila on ylhäällä,

vanhassa osassa,
narisevat lattialaudat ja tunnelma kohdillaan.

Taiteilija Erik Bruunin 70-vuotis juhlanäyttely
on kattava katsaus
 hänen laajaan tuotantoon.

Jo tästä ovelta tuli nostalgisuuden aalto vastaan.

Olin yllättynyt että niin moni edelleen käytössä oleva

mainoskuva/teksti on hänen käsialaansa.

Lapsuus tulvahti mieleen
hyvin monesta kuvasta.

Bruunin älykäs huumori ja väritykset
ovat ne mistä pidän kovasti.
Luonto ja eläimet ovat monissa töissä mukana,
mm. eurosetelit jotka eivät päätyneet painettavaksi.
Tuottelias taiteilija asuu saarella ja hän piirtää edelleen.

*Luovia ajatuksia päivään*