tiistai 23. huhtikuuta 2019

Lukihärö

Lukihäiriö,
se viheliäinen seuralainen
joka oireili jo pienenä.
Se ärsyttävä kaveri joka 
ilkeyksissään vaihtaa tavujen ja sanojen paikkaa.
Se tylsimys joka villitsee muistissa olevien sanojen sekoittelua.
Härö joka sekoittaa oikean ja vasemman paikkaa
ja aiheuttaa aivosakkaa.
Se raivostuttava otus
joka ei koskaan lakkaa,
vaikka kengällä sitä nakkaa.



Onnea on kirjoitetussa tekstissä
 korjausohjelma
mutta miten sitten kun puhuu,
ei siihen ole korjausohjelmaa.
Niin monta hämmentävää hetkeä
sanasotkujen keskellä,
kuin viemäripyörteessä.

Ethän kuulu niihin jotka arvostelevat
on jo rankkaa itsensä kanssa.
Meitä on monia
ja monet meistä eivät uskalla ääneen sanoa
tai julkisesti kirjoittaa.
Minulle kirjoittaminen selventää
ja tyhjentää aivosoppaa.
Väliin kaikki sanat on ihan sekaisin
 ja muokkaamalla joutuu pitkät pätkät
korjaamaan,
silti sitä kirjoittaa.



Osaan kyllä jo nauraa itselle
ja hassuille kommenteille jossa ajatusvirhe,
 painovirhepaholainen poukkoilee kirjainten keskellä.

Minä olen minä,
hyvä näin,
vaikka välillä väärinpäin.

*Pää pystyyn kaikki lukihäiriöiset*

perjantai 19. huhtikuuta 2019

Ilotikku

Pääni kun syytää kirjoitettavaa
 hiukan liian tiuhaan tahtiin 
ja lisäksi aikamoista sillisalaattia,
ajattelin osan koostaa pakinoiksi
(ainakin yritän).
Pakinalla kun rikotaan kielen ja tyylin normeja
niin sopii loistavasti
tälle lukihärölle. 
Kuvitusta näihin en nyt tähän hätään piirrä
mutta en pidä tulevaisuudessa mahdottomana ajatuksena.
Saa ja pitääkin kommentoida ;)


"ILOTIKKU"

Käpyelmässä,
 pääsiäisviikon aamuisessa viileydessä, 
viilettää pieni päikkäläinen.
Hän kiertelee
ja
kaartelee,
väliin asfaltilla
sitten orastavan nurmen puolella.
Kokeilee risukossa liikkumista,
muotoja maaston,
kiihdytellen vauhtiaan.
Äiti vierellä väliin jarruttaa ja ohjeistaa
-"ei vastaantulijoita kaataa saa".

Jatkuu matka kiemurrellen,
epätasaisuuksista iloten,
matkassa keikkuu reppu kimalteinen.
Ilo
on kouriintuntuvaa
 ja koskettaa ohikulkijaa.

Kuin lehmä kevätlaitumella,
onnellisena viimasta vapauden,
uudesta pyörätuolista sähköisestä
 alla oman ohjauksen.


*Iloa pääsiäispyhiin*


tiistai 16. huhtikuuta 2019

Metsämörri

Mikä onkaan mukavempaa
 kuin viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa
oppien uutta.
Koulutuksia on Suomi pullollaan
jotta niistä meille kaikille 
erilaisille immeisille löytyisi omansa.




Minä varhaiskasvatusvipeltäjä
löydän itseni luonnosta lasten kanssa,
joten tämä jatkokoulutus 
syventyen esiopetusikäisten lasten luontokasvatukseen,
 sopi oivasti tähän hetkeen.

Suomen latu järjestää metsämörrikoulutuksia ympäri Suomen.
Pieni mainos ihan ilman taka-ajatuksia.
Lasten ja meidän aikuisienkin luontosuhdetta tätyy vahvistaa,
sieltä se alkaa
(vielä) vihreän pallomme pelastaminen,
ruohonjuuritasolta.

 Onko sinulla kokemuksia metsämörristä?
Onko mahdollisesti lapsesi metsäkerhossa?



*Puutakin saa halata*


sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Keveys


 Eih, ei ole laihduksesta postaus,
tai makkaroiden keventymisestä
vaan luonteesta
ja pikkuisen sivutaan politiikkaa.
Olisi hienoa jos meistä olisi luonne cv,
sellainen aito ja realistinen.
Kun hakee töitä,
etsii ystävää,
toivoo parisuhdetta
tai jotain muuta,
niin kuinka hyvä olisi olla luonne cv.



Tämä henkilö on rohkea sekä sisukas tarttumaan asioihin.
Omaa luovan uteliaisuuden ja haluaa oppia uutta.
Hän on ystävällinen ja reilu johtaja,
sekä sosiaalisesti älykäs.
Hän osaa säädellä tunteitaan
 ja harkitsee sanomisiaan,
 on rehellinen sekä myötätuntoinen.
Arvostaa hyvää huumorintajua sekä arjen kauneutta
 ja osaa olla kiitollinen pienestäkin.
Oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus ovat hänen elämänmottoja
 inhimillisessä maailmassa.
Sinnikkäästi luo toiveikkuutta
 sekä urheasti pitää huolta heikoimmista.


Tämän kaltainen luonne cv 
yhdistettynä sitten siihen ihan oikeaan työ cv.hen
olisi hyvä pohja seuraavien vaalien muutokseen.

Mitä mieltä olisit uudistuksesta
 jossa ensin ihan oikeasti haetaan kansanedustajan työtä
sekä työmeriittien, opintojen että varmistetun luonne cv.n kautta?
Vasta järkevät hakijat
 joilla on jonkinlaista pohjaa,
ilman "me, my self and i" ajattelua,
rahkeita tehdä työtä
 meidän kaikkien asioiden hoitamiseen,
 pääsisivät sitten jatkokierrokselle 
eli kansa lopuksi äänestää.

Kyllähän meistäkin jokainen hakee töitä
 ja joutuu aikamoisen myllyn läpi 
ennen kuin se mahdollinen työpaikka aukeaa.
Miksi ei myös kansanedustajat?

*Tänään kuitenkin äänestetään, eikös juu *

perjantai 12. huhtikuuta 2019

Kevätuloke

Työssäni, 
ulkona lasten kanssa,
kevät tulee ihan iholle.
Sen aluksi huomasi vedestä joka oli sulaa,
lumista jotka hupenivat,
auringosta joka alkoi lämmittämään 
ja hikikarpaloista pipon alla otsalla.

Mikä valtava leikkimateriaalin määrä
löytyykään kun lunta ei enää ole peittämässä.

Metsäpaikassa laulaa linnut.
Kun istuu ihan hiljaa
se sirkutus ja laulu ympäröi sinut kokonaan.
Luonnon musiikki kieputtautuu
leppoisaan auringonpaisteeseen.
Soidinmenot ovat myös naakoilla alkaneet <3


Se orastava vihreys
pullistuu silmuissa,
ja tuntuu olevan ihan lähtökuopissaan.
Jännitystä on ilmassa,
jotain ihanaa
upeaa
tapahtuu 
hetkenä minä hyvänsä.



Kuin uusi elämä vauvan syntyessä,
kuinka onnellisessa asemassa olemmekaan,
 saamme nauttia keväästä joka vuosi <3

Kyllä sydän pakahtuu lasten ilosta
ja uuden huomaamisesta.

*Säilytetään se pieni lapsi sydämessä*



keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

DIY havukranssin uudistus

Maalla
ovi ei paistattele talvella koko päivää auringossa
ja ehkäpä juurikin siitä syystä
 jouluinen havukranssi
on edelleen hyvässä kuosissa.
Havut tallella ja kävytkin ovat saaneet olla rauhassa.


Sitten hommiin
 ja pajunpulleroita keräämään,
 jotka ovatkin jo todella pulskia kisuleita.
Muutama pikku oksa pääsiäisen tunnelmaa luomaan,
se on sitten valmis.
Ulkokranssi ei tarvitse sen enempää härpäkkeitä
ollakseen nätti.


Parin viikon päästä kranssi pääsee lopulliseen sijoituspaikkaan
eli saunaa lämmittämään.

*Leppoisaa pääsiäisen odotusta*


sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Kuopus valmistuu

Äitinä olen niin ylpeä,
kaikista lapsieni etapeista.
Muistan syntymien hetket kuin eilispäivän.
Kasvun ihmeet,
 uhman ja oppimisen ilon.

Olen onnellinen että saan olla äiti.
Äitinä olen kokenut paljon
niin hyvää kuin pahaakin
mutta lapset ovat aina tulleet ensin
ja tulevat aina tulemaan.

Sydän ihan pakahtuu päivänä jolloin kuopus valmistuu,
datanomiksi.
Ammatti on pohja
 jolta ponkaistaa ensin kesällä armeijan harmaisiin
 ja sitten työelämään.
Opintoja tulee mahdollisesti lisää, 
maailma on upeita mahdollisuuksia täynnä.

Toivon sinulle pienelle pojalleni josta on kasvanut suuri mies isolla <3
kaikkea hyvää elon tielle.
Olet rakas ja toivon iloa elämällesi.



*Sydän sykkyrällä ja onnea täynnä*