Siitä tulee sittenkin keltainen

Kasvattamisen kaaren alussa,

istutuksen mullatuoksuinen
hikinen into.

 Sietämättömän pitkän odotuksen kera
vimmattu kastelu
ja lannoituksen lisäily.

Se lopputuloksen
kruunattu ihailu
sekä

 syömisen suuri ilo.

Siinä lyhykäisyydessään
minun kasvatuksen aakkoset,
nyt salaattiin
tuotoksia napsitaan,
kesän antimista nautitaan.
Tomaatin penteleet eivät kyllä vielä punastele
aavistus vain heloituksesta.

Paprika kasvatti yhden ison vihreän paprikan
ja nyt vasta värityksen paljastaa,
siitä sittenkin tulee keltainen...
 ja varmasti loppujen lopuksi punainen
jos jaksan odottaa,
hih hih!

*Kesäisiä salaatteja tähänkin päivään*

Se on ohi

Kasvatuskausi on ohi.
Paljon satoa tuli  valkosipulista, porkkanasta, tomaateista, salaateista, kesäpurjosta, tillistä, ruohosipulista, persiljasta ja lehtipersiljasta.
Härkäpapua tuli mutta vähän, perunaakin tuli vähän (pieniksi jäivät kastelusta huolimatta) sekä kyssäkaalia (kanat saivat kyssäkaalit, olivat niin piskuisen pieniä).
Marjasato oli huikea, mansikkaa, punaviinimarjaa, mustaviinimarjaa, karviaista ja pensasmustikastakin sai muutaman marjan :)
Vesimeloni yllätti ja tuotti pienen mutta maukkaan hedelmän. Omenat popsittiin kaikki parempiin suihin (koirulakin ...ahmatti ).
Kesä oli niin kuuma että moni asia mitä lomalla suunnittelin tekeväni pihalla jäi tekemättä... jotain tässä syksyllä saa tehtyä, ainakin suunnittelua ;) Keväällä sitten uusin kujein.
Haikeudella monessa blogissa katsellut maakellareita, sellainen olisi kyllä kiva....ehkäpä joku päivä kukaties <3
Omavaraisuus on myös kovin kaukana mutta kaikki mitä itse saa kasvatettua on plussaa.

                   *onnenpipanoita perjantaihin, yllätyksiä ja hymyä*