Se on se
kun jotain ihanaa löytää,
kun jotain ihanaa löytää,
vanhaa kirpputorilta
tai
edullisesti alelaarista,
perii laatikollisen aarteita.
perii laatikollisen aarteita.
Hetkellinen nostatus,
omistamisen surkuhupainen ilo.
"Mä niin olen aina tarvinnut juuri tätä".
Jep, jep
tavaroiden hilloominen on kivaa.
Kokoelman kartuttaminen on kivaa.
Uuden kokoelman aloitus on kivaa.
Tavaroiden järjestely on kivaa.
Romujen hiplailu on kivaa.
Romujen hiplailu on kivaa.
Ihminen on kumma otus,
hamstraaja iänikuinen.
Tietyllä tapaa on hyvä että historiaa säilyy jälkipolville
mutta ei sitä nyt ihan kaikkea tarvitse
kerätä ja säästää.
Eihän?
Lapsuudessa keräsin mm.
serviettejä,
erilaisia kirjepapereita,
pullonkorkkeja,
kiviä,
julisteita,
postimerkkejä,
tarroja,
tulitikkurasioita.
Onneksi olen saanut jonkinlaisen herätyksen
läpikäydessä vanhempien jäljiltä
kaikkea mahdollista.
Omille lapsille en halua jättää jälkeeni
valtavaa selvityksen vuorta.
Vaan mistä luopuja ja mitä säästää,
siinäpä pulma.
* Asuuko sinussa pieni hamsteri? *
valtavaa selvityksen vuorta.
Vaan mistä luopuja ja mitä säästää,
siinäpä pulma.
* Asuuko sinussa pieni hamsteri? *
Ihanat peikkolasit, muistan ne mummolasta! Ja nuo Mikki-hiiri -mukit! Mulla on tuollainen Mikki Hiiri -kuppi ja lautanen, ihan pienen pieni, isäni lapsena saanut. Ja mukikin.
VastaaPoistaKaikkea ei tarvitsisi säästää ja tallettaa, mutta kun vanhat tavarat on ihania ja niille on annetta koti ja niiden tarina on tallennettava tuleville sukupolville.
Oma Poika on nyt, 3-kymppisenä, Mummin poisnukuttua, herännyt itse siihen, että esineillä, tavaroilla, on tarinoita ja niitä pitää tallettaa. Tavalla tai toisella.
Hänellä itsellään on suuri dilemma: mitä tehdä 30 vuoden aikana kerätyille Aku Ankan taskukirjoille. Niissä on rahan lisäksi paljon historiaa hänen omasta elämästään - niitä on paljon, useampi sata. Historia tuntuu olevan hänelle jo se tärkeämpi asia <3
Ja yksi aarre minkä olen pelastanut mummolasta: aikanaan kahvipakettien mukana tuli pahvisia autokortteja! Niille oli olemassa omat vihkosensa, johon niitä sai kerätä. Isäni oli kerännyt ne varmaan ainakin lähes kaikki, liimannut vihkoihin. Serkkuni, pahalainen, oli repinyt ne irti, mutta onneksi kortit oli tallessa ja ehdin pelastaa ne <3
Peikkolaseista toinen on omani lapsuudesta ja toisen sattumankaupalla löysin kirpparilta lasten ollessa pieniä. Niistä on muutamat mehut juotu :) Mikki Hiiri on ollut kaikkiseltaan keräilykohde pidemmän aikaa, se vaan on niin hauska hahmo. Oma mummini nukkui pois ollessani 7 vuotias ja se laukaisi minussa hamsteruuden (lue oman historian kerääminen). Taskareista itse tein sen päätöksen että 100 ekaa saa olla hyllyssä ;) Ne vanhat autokortit on kyllä hienoja, niistähän saisi vaikka kehystettynä kollaasin seinälle <3
VastaaPoistaAutokorteista olen itse asiassa tehnyt kolmekin taulua; kaksi isoa aikanaan Pojan huoneeseen ja yhden pienen isälleni lahjaksi. Silti kortteja jäi vielä melkoinen pino :) Kaikki on kuitenkin tallessa, tai toivottavasti myös se isän taulu.
PoistaHei hienoa <3 Ne on kyllä hauskoja!!
PoistaHassu sattuma: juuri äsken luin yhden italiankielisistä Aku Ankoistani (itse asiassa se on siellä Mikki Hiiri eli Topolino) ja sain pistetyksi sen kirpparille menevien tavroiden koriin. AIka paljosta olen raskinut luopua mutta tunnistan kyllä tuon hamstraamisilmiön. Meillä on esimerkiksi hirveät määrät astioita, vaikka ollaan paljon viety kirpparille. Parista Mikki Hiiri - esineestä en ihan helpolla luovu. Ja silleen 😀 Ihana tunne kuitenkin kun toteaa sen verran keventäneensä maallista omaisuuttaan että on enstistä helpompi siivota huushollia.
VastaaPoistaKyllä se vain oli helpotus kun sai vaatekomeron uumenista monta pussia tavaraa pois, kirpparille ja kierrätykseen. Siitä tuli keveä olo vaikka paino ei sen pahemmin pudonnutkaan ;)
PoistaPaljon tavaraa katosi, kun asunto ja mökki yhdistettiin. Kaksi kalustettua asuntoa ja pienempää muutettiin eli silloin oli pakko tilanne. Nyt ole ihan tarkoituksella poistanut tavaraa ja ainahan tuota vaan riittää, hups.
VastaaPoistaKirjoja olen ainoastaan kerännyt, ja kaikki lukenut. Tyttö halusi viedä muutaman sata kirjaa ja loppuja jaan sen mukaan, kun luen. Pienen kirjamäärän säilytän; lahjaksi saatuja tärkeitä kirjoja.
Hamsteri taidan olla, mutta yritystä on parempaan.
Olen samaa miettinyt että mistä sitä tavaraa vain riittää, lisääntyykö ne keskenään kaapissa ehkäpä? Yritys täälläkin edes paperipinoista eroon päästä :)
PoistaTunnistan ja tunnustan romuilon :). Yritän kylläkin hankkia koko ajan vähemmän ja vähemmän, olipa kyse sitten uudesta tai kirppariaarteesta. Yritän pitää ostokriteerit korkealla, ettei tule hankittua pelkästä mielijohteesta.
VastaaPoistaKirjoihin mullakin on viha-rakkaus suhde. Tykkään vanhoista hapertuneista kirjoista jotka olen jo kertaalleen lukenut, mutta en kyllä niistä osaa luopua. Tilaa ne vievät ihan vimmatusti ja siitä ehkä se vihastus osio.
VastaaPoistaMeillä asuu hamsteri ja mussa asuu sellainen kans. Kauhea, kun tulee kirpparikahvilassa päivittäin vastaan halpoja ihania asioita. Kaikkea ei vaan voi ostaa... Just yllätin itseni hypistelemästä -50% pöydässä kahta hedelmäkulhoa, vaikka mulla on aivan toimiva ja ihana kotona käytössä tälläkin hetkellä. Mutta kun ne oli niin kauniita ja halpoja... hih!
VastaaPoistaTuo on ihan totta, kun eteen tulee jotain halpaa niin hamsteri herää. Pitää olla vain järki päässä että ostaisi vain mitä tarvitsee, sehän on niin helppoa ;)
PoistaTänään onnistuin - melkein - tekemään kierroksen ostamatta mitään, mutta sitten vastaan tuli 70 centillä kaksi flamingolasia ja donitsikorvikset, molemmat vaaleanpunaisia, niin sorruin... ;-)
PoistaSaa anteeksi kun on ostanut väriä ;)
PoistaRomuilo paras ilo:))
VastaaPoista,,Kauniita,kauniita,kauniita ovat:))))))))))
Ihanaa heinäkun viimeistä viikonloppua!
Kiitos :) Kun sitä säilytystilaa olisi loputtomasti niin ei tarvitsisi tuskailla keräilyn laajuuden kanssa. Helteisiä päiviä näkyvät ennustelevan tähän heinäkuun loppuun joten taidanpa istua ja lukea jotain vanhaa kirjaa ;) Hyvää viikonloppua Liisa <3
PoistaIhanan kasteinen kuva tuossa ylhäällä.
VastaaPoistaHamsterini keräilee, mutta outoja juttuja, kortteja ja kirjeitä tietenkin, kirjoja, muistikirjoja... Sen sijaan astioita, koriste-esineitä sun muuta lähinnä vähennän.
Kiitos Repu, se on pellonlaitaa aamukasteessa :) Sinulla asuu siis paperihamsteri, toisaalta hyvä, keräilyt mahtuu pienempään tilaan kuin esim. astiat ;)
PoistaEhdoton romuhamsteri täällä hei! Koetan pitää järkevyyden matkassa ja mulla on itseltäni "lupa" kerätä vain kahta asiaa. Loppuu muuten talo kesken :-D Mutta joo, kaikenlaista sitä hypistelee ja haluaa, kun kirppiksiä kiertää :)
VastaaPoistaPeikkolasit on niin ihanat <3
Järkevyyttä itse koitan myös toteuttaa, vaikeaa se vain on. Kirppareilla on niin usein ihania löytöjä. Onneksi jotkut löydöt on niin suuria että niitä ei jaksaisi edes kantaa...huokaus ..sinne jäi ;)
PoistaMe kun nyt yritetään mahduttaa n. 120 neliön tavaroita 50 neliöön, on pakko käydä jokainen tavara tarkkaan ja ajatuksella läpi. Osa päätyy kaatopaikalle ja jotta tätä pienen talon tyhjentämistä voi jatkaa, on kaatiksella käytävä 1-2 viikon välein. No ei siinä mitään, mutta kun täällä pienen kunnan kaatiksella on kierrätystila tms. joka on pakko joka kerta käydä läpi :D eli viet pois tavaraa ja parhaimmillaan = pahimmillaan takakontti on puolillaan sieltä eurolla tai parilla ostettua tavaraa... Hampsereita....
VastaaPoistaHamsterius on kyllä sairauksista aikamoinen vitsaus, jollei vie rahoja niin ainakin täyttää tilat ;)
PoistaAsuu, harmikseni olen löytänyt sisäisen hamsterini viime vuosina! Äitini touhuja seuraillessa vannoin että never, muttamutta... Perustin jokunen vuosi sitten omaakin kierrätystä helpottaakseni taloyhtiöön kierrätyshyllyn, jonne oli helppo kantaa turhat kampsut. Viime aikoina vana tuntuu että kannan sieltä kotiin useammin rompetta kuin sinne! Osa tulee kuin tilauksena suoraan tarpeeseen tai haluun, mutta yhä enemmän on sellaista jonka "pelastan" sieltä ilman varsinaista tarvetta. Just luin että kierrätyksessä vaikeinta on oppia kieltäytymään. Olin luullut olevani hyvä kierrättäjä, mutta kyllä mun tosiaan täytyy opetella asiaa vielä kovasti!!
VastaaPoistaKierrätystä on monenlaista ;) Mäkin kovasti opettelen perkaamaan paperipinot,lehtikasat ennen kuin ne leviävät mahdottomiksi...tavaroista luopuminen onkin sitten toinen juttu ;)
VastaaPoista