Ennakko "BÖÖ"

Suomenlinnassa juhlitaan taas Viaporin kekriä 

tänäkin vuonna

2.11

pyhäinpäivänä.

Viime vuonna olin ensimmäistä kertaa

ja voi kuinka tykkäsin.

Täältä tunnelmia viime vuodelta.

Vastike Amerikan halloweenille

veti ihan maton alta,

mutta olenkin kylmän Suomen asukki,

syksyn pimeän ihailija.

Jos sinua kiinnostaa kekrin vietto

 niin suosittelen,

saapumaan Suomenlinnaan.

Tapahtuman ohjelmaan pääset tästä linkistä

katsomaan päivän tarjontaa.

*Tervetuloa Suomen pimein aika*

Tämä ei ole maksettu mainos vaan tapahtuma josta tykkäsin kovasti ja haluan tuoda muidenkin ulottuville muistuttamalla mahtavasta tapahtumasta.

Syreenisaari

Helteisenä päivänä

 on mukava matkata tyttären kera

saareen kuvaamaan syreenien kukintaa.

Lapsuudesta juontaa ihastus 

noiden pensaiden huumaavaan tuoksuun

ja ihastuttaviin kukkiin.

Kukissa on jotain posliinikukkamaisuutta,

mattamaista kauneutta.

Kukinta kun on parhaimmillaan

tuoksu huumaa.
Kuumasta hellepäivästä huolimatta
 oli pakko kävellä ristiin rastiin
Suomenlinnassa
ja nauttia tästä hetkellisestä ihanuudesta.

*Suloista sunnuntaita*

Mikki Hiili

  Suomenlinnan nukkemuseon kokoelmissa on vaikka mitä

 kuten tämä meidän kaikkien niin hyvin tuntema Mikki Hiiri.

 Mikki asuu vitriinissä

 kuten lelut museossa muutenkin.

 Tässä museossa vaan on sellainen jännä juttu

 että ne vaihtavat paikkaa

 ja välillä käyvät lomallakin, voitteko uskoa!

Tämä kannattaa kokea ihan itse

ja käydä tutustumassa paikkaan,

 lautalle vain ja Suomenlinnaan mars
(muista tarkastaa netistä aukioloajat ).

Tadaa!

 Minä sen tein,

kokkailukisan voiton vein.

Ei tarvittua essua,

ei muutenkaan mitään suojapressua.

Liesi vain oli liian suuri,

kuin Kiinanmuuri.


Ylös piti kavuta
uunin luukun avulla,
niinpä tämä Mikki
 kuorruttui savulla.

 Nokeakin tuprahteli

mistä sekin johtui?

 Kakkutaikinassa
 luultavasti
pari pilkkua ui.


Se makua ei haitannut laisin,
nokilisällä voittaa taisin.

 Taidan nimetä itseni uudestaan

se on

Mikki Hiili,

 Ai miksi?

No minä olen kokki

en Hiiri.

*Onnelin runoratsu taas laukkaa*

Suomenlinna talvella

Suomenlinna kesällä on turistirysä
 ja en ihmettele,
 satumainen paikka pääkaupungissa,
lauttamatkan päässä.

Talvella,
 varsinkin pakkasen kiristyessä väki vähenee,
 ei omat asukkaat tietenkään,
 heitä näkee silloin enemmän, tai ainakin huomaa ;)

Hyvällä ulkoiluvarustuksella
 ja kunnon talvikengillä
on mukava liikkua saarella,
 tehden pidempiänkin ulkoilulenkkejä.

Nähtävää on niin vanhoissa taloissa,
 lumeen peittyneissä kallioissa
, muureissa kuin meressäkin.

*Oletko sinä tutustunut talviseen Suomenlinnaan?*

Frozen soap bubbles

Olihan sitä sitten kokeiltava.

Pakkaspäivä valkeni kirkkaana joten täytin tyttäreni kuplapurkin fairy-vedellä ja matkasin Suomenlinnaan.

Miksi sinne asti?

No ihan vain siksi että siellä tuulettomat päivät ovat harvassa ja täytyihän pakkaspäivää hyödyntää liikkumiseenkin.

Lautalla tuli seurailtua turistien pukeutumista, useimmilla oli toppaa ja villaa mutta sitten oli niitä saapikkaissa ja sukkahousuissa kekkaloivia otuksia.

Mittarissa rapisi kuitenkin -18.
Jotenkin kävi sääliksi, kuinka voi nauttia ihanasta ulkoilusta jos vaatetus on väärä ja paleltaa.

Kävelin satamasta Kustaanmiekan kärkeen johon leiriydyin puhaltelemaan umpikujaan, poissa muiden reippailijoiden tieltä (siis näin luulin).

Ei ole yhtään helppoa saada kupla pysymään ehjänä ja moni niistä ehjistä ajanmittaan rutistui kasaan, puhjeten viimeiseksi.

Muutama onnistunut yksilö kuitenkin, ei mitään niin hienoa mitä internetin syvyyksissä löytyy, tyytyväinen olen kuitenkin kokeiluuni.

Hauskana lisänä oli ohi meneviä ihmisiä joita hommailuni kiinnosti.

Suomalaisista osa jäi juttelemaan ja pyysivät saada ottaa kuvia itsekin pakkaspalloista.

Turistit olivat ihania, hehkuttivat Helsinkiä ja napsivat kuvia ahkerasti 

(toivon että minä en niissä näy).

Puhaltelin myös yhden Italialaisen pariskunnan iloksi kuplia enemmänkin ja he kuvailivat niitä jyrkänteen alta käsin, varmasti upeat muistot Suomesta <3

*Kupla on pop*

Lelumuseon joulu

Nyt on myöhäistä... se meni jo ja loppui, joulu siis  mutta minäpä kerkesin tänä vuonna käymään, vaikka aika viimetinkaan jäikin.
Suomenlinnassa on yksityinen, aivan super ihana lelumuseo, jossa joulukuussa vitriineihin ilmestyy toinen toistaan ihastuttavempia vanhoja joulukoristeita.
Tällä kertaa hiippailin kamera mukana ja kysyin luvan kuvaamiseen koska luvattoman kauan räpsyttelin hyllyjen välissä ja kuolasin vitriinikappien sisällyksiä (taitettava matkajakkara olisi ollut kyllä aika hyvä olla mukana :) )
Museossa ehdottomasti kannattaa käydä ajan kanssa ja nauttia näkemästään sekä istahtaa vielä kahville museon sisääntulossa sijaitsevaan cafe Samovarbariin josta ikkunoiden kautta avautuu merimaisema.
Teenjuojia hellitään haudutetulla teellä ja suolaista sekä makeaa leivonnaistakin on tarjolla. Henkilökunta ystävällistä ja tunnelma on rauhallinen, lämmin ja mitäs ylistys sanoja vielä keksisi ;)
Museoon pääsee sisälle käteisen lisäksi museokortilla jos sellaisen olet haalinut itsellesi tai jos teet kesäsesongin aikaan retken saarelle kannattaa ottaa 19 euron yhteislippu niin pääset Suomenlinnan kaikkiin museoihin.
Tähän postaukseen laitan ainoastaan koristekimaran, näissä vanhoissa joulukoristeissa vain on sitä jotain mistä kovasti tykkään. Olen tainnut syntyä vanhaksi :D

Tähän viimeiseen kuvaan on hyvä lopettaa, loppiainen takana ja viimeistään tulevana sunnuntaina, Nuutin päivänä, korjataan joulu pois.
Mennyt on ihana joulumme, jota taasen jännityksellä odotamme kokonaisen vuoden mutta nyt on aika kääntää katseet ja kellot piteneviin päiviin, talven pirteisiin pakkasiin.

*Alkavaan viikkoon onnenmyttysiä*

Viaporin kekri 2018

Päätimme tyttären kanssa lähteä kokeilemaan kekritunnelmaa Suomenlinnaan.
Sosiaalisessa mediassa oli hirmuisen paljon tapahtumaa aikatauluineen ilmoitettu ympäri saarta.
Kaikenikäisille olisi tarjolla tapahtumaa, musiikkia, teatteria ja hieman pelkokerrointakin.
https://www.viaporinkekri.fi/
Satamassa jännitys alkoi tiivistyä....

Taivaalle kerääntyi paksuja pilvimassoja ja tunnelma vain parani...

Suunnistimme ensin katsomaan musketöörien toimintaa.... Helsingin Wanha waruswäci. Uskomattoman hienot varusteet miehillä ja oli mielenkiintoista seurata äkseerausta, kuviomuodostelmia, aseiden latausta ja ammuntaa.

Lasistudio Hytti ry oli avannut ovensa ja pääsimme katsomaan lasiesineiden valmistusta, kuumaa hommaa!
Ihmisiä oli todella paljon joten kovin kauan ei tätä mielenkiintoista käsityötä voinut seurata vaan jätimme paikkamme seuraaville ihmettelijöille.

Henkien päivä alkoi kääntyä ahmattien yöksi, lyhdyt loistivat ja pimeys alkoi laskeutua Viaporiin...
Saari sai ihan uuden ulottuvuuden pimeydestä, valaistuja kulmia oli sijoitettu hienosti, tarjolla olevat ohjelmat hyvin merkitty.
Kansaa oli liikkeellä ihan helteiseen kesäpäivään verrattuna ja moneen paikkaan oli jonoja mutta se ei tunnelmaa vienyt.

....ihan joka paikkaan en kyllä mene ...huhuuu

 

Murheiden kerääjälle sai jättää surunsa kirjoitettuna ja ne poltettaisiin kekripukin polttoseremoniassa...

 

 

 

Kekripukki tässä vielä voimissaan...

 

 

Jos sinua alkoi kiinnostamaan tapahtuma niin uskoisin ensi vuonna tämän suosiotaan vain kasvattaneen elämyksellisen ahmattien yön palaavan... me ainakin palaamme, niin paljon jäi vielä kokematta.

 

 

.....hyytävä Viaporin taxi viiletti ohitsemme matkallamme lautta rantaan....