Netti takkuaa

Jostain syystä netti takkuaa ja edellinen kirjoitus haihtui taivaan tuuliin...mutta onneksi elämä ei just ny takkua.
Lasten sisäänpääsykoe/ soveltuvuuskoerumba on ohi ja nyt sitten muutaman viikon jännitys minne sitä pääsee opintonsa aloittamaan. Ei kyllä ollut omien pääsykokeiden aikaan tämmöistä jännitystä...hyvällä tavalla kuplii iloinen odotus.
Toivon kovasti kaikille nuorille innokkaille hakijoille sitä omaa paikkaa josta saisi itselleen elämänsuuntaa, ammattia. On todella tärkeää että nuorilla on jotain mitä tehdä, oppia asioita ja saada sitä omaa juttua rakennettua. Taustatuki on kaiken a ja o, joku joka hiukan potkii pyllyyn ja kannustaa kannustamisen jälkeenkin, antaa sen kantavan sillan joka johtaa.....
                                                                  eteenpäin <3

Lasten suusta

Voi kun olisi vuosien aikana kirjoittanut kaikki lasten suusta kuulemansa hauskat jutut ylös. Osan olen, osan muistan, sitten on lukematon määrä hymyä ja iloa aiheuttaneita päivänpaisteita jotka ovat painuneet unholaan. Mutta siinä hetkessä kun niitä on kuullut niin se itsessä vielä asusteleva lapsi on nauranut hersyvää naurua ja monesti pelastanut harmaan päivän ( niitähän meillä aikuisilla riittää...heh)
Ratikassa, bussissa, metrossa, junassa, kaupungilla...kun vain on korva tarkkana niin kuulee näitä kuolemattomia lausahduksia.
Omien ipanoiden kuolemattomat höpötykset olen kuitenkin viisasti tallentanut kirjoihin ja kansiin...olisiko taustalla lapsuudessa kuultu Eemeli. Sinikantiset vihothan pursuilivat Eemelin tempauksia.
Toivon että vanhempana voivat sitten joko itsekseen tai ehkä omille lapsille lukea hauskoja juttuja omasta lapsuudestaan. Hitsi....alan olla vanha kun tämmöisiä kirjoittelen. Ikäloppu akka jolla toinen jalka ei ole haudassa vaan saappaassa ;)

 

* Iloa tiistaihin *

Uusi viikko

Hah...se on taas maanantai ja alkoi uusi ihana työviikko.
Viikko on muutenkin täynnä jännitystä äipällä, lapset käyvät pääsykokeissa ja sitten alkaa jännääminen minne opiskelu-ura aukenee. Opintopaikkoja kun on rajoitetusti kun kumpikaan ei kotoa halua vielä lähteä muille maille. Pidetään peukkuja että paikka löytyy toivotulta alalta!
Se on monelle nuorelle kasvun ja toisaalta vapauden alku....nyt sitä opiskellaan sitten ihan oikeesti itseä varten (peruskouluhan tuppaa olemaan pakkopullaa ;) )
Minullakin viimeisimmät opinnot päätökseen saatettu  2010 ja nyt alkaa taas olemaan jonkin sortin hinku lukemaan.... mutta mitä ja milloin? Sitä en vielä tiedä. Onneksi ei koskaan ole liian vanha opettelemaan uusia asioita.
                                                   Ehkä taivaanrannanmaalariksi ;)

toukokuussa 2011....

Lasten kanssa oltiin Suomenlinnassa ulkoilupäivää viettämässä...eväät repussa..vuonna 2011 :) no onhan siellä toki tullut rampattua monia kertoja. Alkujaan kiipeiltiin ja tunneleissa nuohottiin sammakoita etsien. Myöhemmin kuvioon tuli uintireissut, valokuvaus ja perinteinen kesä pizza. Tämä reissu taltioitui niin tytön kuin omaankin kameraan ikimuistoisena, paikalla oli leijan lennättäjiä. Tässä muutama värikäs ihanuus...

 

* ihania ...eikö vain :) *

Sunnuntai

Aamuvarhaisella laittelin kahvia itselle ja eväsleipiä pojalle joka lähti softaamaan (mielestäni hyvä harrastus silloin kun sitä ollaan isolla porukalla, ulkona koko päivän, rajatulla alueella, suojavarustukset päällä ja ennen kaikkea eko-kuulilla).
Sittemmin siivousurakkaa eteenpäin ja löytyi muistikku jossa lasten juhlia ja esiintymisiä koulun ala-asteelta...voi nyyh!! Miten aika meneekään lujaa...
Tässä muutama kuva viime viikonlopulta kun keväästä oli vain aavistus.

 

Aika on tehnyt tehtävänsä tähän kettinkikasaan ja olen kahden vaiheilla...otanko pois ja siistin kiven vai annanko olla ja laitan ehkä kaveriksi jonkun istutuksen....

 

Viimekesän ruohosipuli nousee jo :)

                                                 Ihanan kauniit nuhan aiheuttajat ;)

 

Kevään väripilkku

 

Yhä ylös yrittää....

 

*aurinkoa tähän päivään*

voi mikä saapaskeli

No se sitten sataa.. siis edelleen...vettä.
Aamu meni mukavasti kahvin ja bloggailun kera, sitten pojan kanssa pikainen lenkkariostoreissu.
Se onkin hämärän peitossa miten kummassa nuo kaksi lastani onnistuvat tuhoamaan aina kenkäparinsa alta aikayksikön. Ensinnäkin meillähän asuu tuhatjalkanen....eteinen lainehtii kenkiä. Toisekseen ne eivät ole ihan mitään pienimpiä kokoja :)
Joskus pitäisi kirjoittaa ihan ylös monetko parit vuodessa kenkiä, lenkkareita, maihareita, saappaita ym. menee vuodessa.
Intersportissa viikonlopun on hyvä tarjous eli kaikesta -20% , myös alennetuista. Onni lykästi tänään; värikkäät lenkkarit, joita oli vain yhdet isot koot jäljellä, eli reissulla ei nokka tuhissut kauaa.

Kenkien alla muuten juhannusruusumatto...siinä oli sitä ostoslistalla ollutta ontelokudetta joka viimeksi pelasti minut lankaliikkeen ostoshuumasta ;)

                                                           *mukavaa lauantai-iltaa*

Vappu

Vappu oli ja meni... tänä vuonna vietin vapun teini-ikäisen poikani kanssa ihan kotosalla, täysi-ikäisen tytön viipottaessa kaupungin humussa. Rauhallista oli ja leffoja tuli katseltua (en ikinä pistä vastaan leffakatselua.... friikki ;) )

Muistelin lapsuuden vappuja....äidin makeaa simaa ja aina piti yrittää saada se rusina lasiin pullosta.  Kaupasta tippaleipää jota murusteltiin ja jaettiin sisarusten kesken. Joskus äiti teki rosetteja ja ne oli sitten hyviä.. nam!
Nakkeja ja perunasalaattia, se kuului selkeästi vappuun.
Vappupäivänä haettiin ilmapallokauppiaalta pallo ja parhaat mitä muistan oli pupupallot, niiden elinikä vain oli sen vuorokauden mutta ilo sitäkin suurempi kun naru kieputettiin kevät-takin nappiin. Niin...monesti sen kevät-takin sai vappuna päälle.
Serpentiiniä sai puhaltaa sisällä ja sitä nosteltiin lamppuihin roikkumaan.

Nyt kun katselee ja kuuntelee vapunviettoa niin mikään ei tunnu riittävän. Joissain asioissa ennen oli paremmin, vai mitä mieltä olette?