Ajattelinpa sitten kerrankin lähteä junalla ajoissa määränpäähän...matka tyssäsi kuitenkin sunnuntai-iltana n. 2km päähän Riihimäestä. Ilmoitettiin että asemalla palaa veturi, pelastuslaitos paikalla ja sammutus käynnissä. Junaliikenne seisoo määrittelemättömän ajan.
...no sitten sanottiin että akkuja säästääkseen sammutetaan sähköt, eli ilmastointi, valot ja wc kiinni.
Eipä siinä mitään...mutta aurinko helotti vielä ulkona, vaunussa oli jo alkujaan lämmin ja lämpötila lähti kohoamaan. Ihmiset olivat yllättävän hiljaa, hikikarpalot alkoivat valua, hiukset kostuivat ja alkoi tuntua että happi loppuu. Viereisellä penkkirivillä oli nuori asmaatikko joka jo lääkitsi itseään, koska hengitys alkoi olla aika huonoa. Vanha herra istui takki päällä ja alkoi selvästi vapista enempi. Konnari kun saapui vaunuosastoon kysyimme että olisiko mahdollista saada edes junan ovet auki, koska alkoi olla jo epäinhimilliset olosuhteet...vaunussa oli myös pieniä lapsia. Selkeä ohje tällaisissa tilanteissa on että turvallisuusriski avata ovet.
Meni 40 minuuttia ennen kuin ovet avautuivat ja hapekas ilma virtasi sisään....vihdoin oli tullut lupa avata ovet koska radat olivat kokonaisuudessaan poikkastu liikenteeltä.
Puolentoista tunnin seisomisen jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa...tietenkin pysähtyen kaikilla maitolaitureilla :) loppujen lopuksi olin perillä puoli tuntia aikaisemmin kuin olisin ollut seuraavalla myöhäisemmällä junalla.
Eipä tämä Suomessa matkustaminen ainakaan tylsää ole :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! Jätäthän jälkesi käynnistäsi blogissani :)