perjantai 18. syyskuuta 2015

Lakkoilua

No päivän polttava aihe...vaikka kuinka tämä juurikin koskee minua niin kovin oli vaikeaa miettiä mennäkkö töihin vai eikö mennä. Jos en mene niin ei palkkaa...jos menen niin palkka....jos pääsen kun ei autoa...tai sitten en pääse kun bussit ei liiku. Yksinhuoltajan arjessa tuo yhden päivän palkaton on aika kaatava...näkyy heti kukkarossa. Ei tarvinnut miettiä kahdesti kun työkaverilta sai kyydin töihin. Eli olen sitä karjaa joka töissä raataa ( mutta hei... minä kyllä rakastan työtäni enkä ajattele sitä raadannaksi)...mutta hemmetti ei ole muuta vaihtoehtoa kun on kaksi teiniä vielä helmoissa. Meidän ihanassa maassa on monta asiaa ihan pielessä ja en rupea erittelemään koska postaus menisi ihan politiikan puolelle ja sitä en halua. Toivon vain että me Suomalaiset jotka täällä töitä puskemme niin jotain jäisi käteen.
Mutta on perjantai ja sadekuuroista kera ukkosen selvitty kumisaapas-sadetakki yhdistelmällä...elossa ollaan...ruokaa napa täys ja aamulla isän avuksi...muuttopäivä lähenee :)
Moni asia edelleen hyvin, joten niistä kiitollinen :) (söin jopa tikkarin tänään vaikka en niistä tykkää...heh)
Kuvassa meidän vanha omenapuu josta olen jo yhden mutustellut.. oli hyvää eikä toukan toukkaa!!!
 
*Omena Suomalaisuudelle*

2 kommenttia:

  1. Minä olen henkeen ja vereen työläinen. Mutta olin töissä, kun laki velvoittaa. Mielestäni en tee työtäni yhtään liian kalliilla hinnalla ja olisin halunnut ilmaista mieltäni. Minulle yhden päivän saamatta jäävä raha ei merkitse mitään, sen rinnalla kuinka paljon voin jatkossa menettää. Mutta näillä mennään. Ja jokaisella immeisellä on oikeus tehdä miltä parhaakseen taitaa. Ja olla mitä mieltä lystää! :)

    Milläs ihmeellä olet saanut pidettyä omenat madottomina?

    VastaaPoista
  2. Tosi hieno omppu ja nimenomaan ollaan kiitollisia siitä hyvästä mitä meillä tällä hetkellä on. Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista

Hei! Jätäthän jälkesi käynnistäsi blogissani :)