Linna

Harmaana päivänä

jolloin sumu täyttää ympäristön on hyvä tehdä reissu

katsomaan jotain kivaa.

Teimme ukon kanssa retken Hämeenlinnaan.

Mahtava vallihauta ja syvä pudotus,

vedessä ei kyllä näkynyt niitä

krokotiileja ;)

Kutsuva sisääntulo,
kyllä tästä kelpaa tepastella.

Linnassa oli paljon tietoa sen käyttöhistoriasta

mm. vankilanakin ollut.

Korjaustöitä oli meneillään

 mutta pääsimme silti kiertelemään vaikka missä.

Pieni näyttely oli leipomon vieressä

 ja näin hienoja käsin piirrettyjä pelikortteja vuosien takaa.
Vink vik, kaikkea ei tarvitse ostaa,
voi tehdä itsekin.

Ikkunoista avautui sisäpihalle maisemaa.

Niin tykkään tiilestä, kivestä ja rosoisesta pinnasta.

Käytävillä melkein voi kuulla entisten elämien huokaisuja.

Huoneista oli jos jonkinlaisia pieniä ovia ja kapeita käytäviä,

portaita parveili ylös ja alas.
Kutsuvia ikkunasyvennyksiä haaveiluun,
katoissa valtavia holvikaaria.

Upeat maisemat avautuivat ikkunoista mitä ylemmäs päästiin.

Tämä prinsessa istui ylhäisessä yksinäisyydessään,

odottaen ehkäpä prinssiään.

Linnassa sai kiivetä puuhevosen selkään, kokeilla haarniskaa päälleen

sekä ampua jousella.

Kokeilin myös tikuista rakentaa pientä siltaa ohjeen mukaan,

puoleenväliin pääsin, sitten romahti kasaan.

Ammatin vaihtoa ei siis ole tulossa.

Portaissa sai olla varovainen

niin kapeita ja jyrkkiä ne olivat,

miten näissä joskus ennenmuinoin on pitkillä hameilla menty?
Miten näissä huonekaluja on kuljeteltu?

Museomyymälästä piti kuvata tämä perinteinen joulukalenteri,

kuvakalenterit kunniaan <3

*Tunnelmallista keskiviikkoa*