Vihreän anatomia

Kuinka vihreää on vihreä.

Alkukeväästä vihreys on tummaakin tummempaa neulasmerta

 ja ilmassa väreilee vaaleamman vihreän odotus.

Seuraavaksi alkaa kevyt viherrys puiden ja pensaiden oksissa

sekä lumen alta paljastuvassa maassa.

Pilvisinä päivinä vihreys tummenee ja syvenee,

aurinkoisina hetkinä
kuin yllättäen
 kirkastuu.

Kevään ensimmäisten kasvien vihreys
ponnahtaa kuin odottamatta,

valloittaen maiseman,
se saapuu kuin villin tanssin pyörtein
vieden mennessään.

Vihreys tuntuu myös tuoksuina,

ensimmäisinä ruohonleikkuina

ja sateen jälkeisenä raikkautena.

Vihreys on se mitä talvikuukausina kaipaa

sen odotus tuntuu pitkältä

siksi ilo valtaa koko kropan 

kun se vihdoin saapuu.
Meillä on onni saada nauttia
vuodenaikojen tuomasta vaihtelusta,
siitä odotuksen tunteesta,
jännityksen hileistä.

Mitä olisikaan elämä ilman vihreää?

Tylsää ja ikävää,

paljasta ja kylmää.

Ei elämää ilman vihreää.

*Onneksi on huonekasvit <3*