väsy

Kyllä se vain on totta että päivissä on selkeät tuntirajat

ja viikoissakin ne ennalta sovitut päivät.

Tunteja ei pysty lisäämään vuorokauteen

ja joskus on nukuttava.

Töihin paluu oli rankka

vaikkakin ihanaa.

Työparini läksiäisiä juhlittiin kuplivalla

ja aukko on työpäivinä tuntuva.
Onneksi sain kaveriksi
rauhallisen ja tutun
joten näillä mennään tämä vuosi.

Voimia syö myös tämä hiiskatin sisätilaremontti

minkä keskellä asutaan.

Kivaa tietysti että tulee uutta

mutta tavaroiden pakkaus ja siirtely

toi eteen sen tosiasian minkä olen tiennyt olevan olemassa.

Minulla on ihan liikaa tavaraa!!

Minkäs teet kun sukulaisia on kuollut 

ja olet perinyt kaikkea
millä on (mukamas) muistoarvoa.

Minkäs teet kun hamsterius iskee kirpputorilöytöjen kohdalla.

Minkäs teet kun olet saamaton luopumaan.

No, jotain kyllä olen saanut nyt siivottua,

kaiken paperiroskan.

Kuinka pitkältä ajalta sitä voikaan kaikkea säästää ja säilöä.

En halua sitä selvityksen taakkaa jättää omille lapsille!

*Nukkumaan vain ajoissa ystävät, voimia keräämään*