Pakinaa pukkaa
ja sanottakoon vielä
että nämä minun kirjoitukset ovat totista totta,
elävästä elämästä
kiitäviä hetkiä
joita on vilissyt silmissä,
ja taltioitu paperille.
Herrasmieskö?
Mies
vihertävän harmaassa liituraitapuvussaan
saapui Tikkurilan asemalta
vaunuun numero kuusi.
Paikkansa yläpuolelle hyllyyn
napsautti sulavasti mustan lentolaukun
ja lähti etsimään isolle punaiselle laukulleen paikkaa,
nahkaiset kävelykengät naristen.
Tuohtuneena saapui takaisin
kera kapsekin,
joka tuntea sai kiukkuisen tönäisyn
runnoutuessaan penkkien väliin.
Herrasmieskö sänkikaljuineen
nosti koneen laukustaan,
taittoi auki pöydän
ja alkoi näpytellä värisevään nettipintaan.
Sinisellä pohjalla virtasi Facebook uutiset.
Nenä valui,
pyyhkäisi sormiinsa
ja siitä liituraitahousuun,
jättäen pitkän raidan.
*Helteistä perjantaita, muistakaa nesteytys*
Kääk. Kiva pakina, mutta yritän kuitenkin unohtaa sen synnyttämän mielikuvan mahdollisimman pian :D.
VastaaPoistaIhanaa kesäviikonloppua Onneli <3
Sain sitten kirjoituksella sulle juuri sen olotilan mikä itselle tuosta tapaamisesta jäi :D Valoisaa viikonvaihdetta Annukka <3
PoistaKuka ojentaisi ritarillisesti nenäliinan Herrasmiehelle? Vaikka sellaisen kankaisen ja pitsireunaisen.
VastaaPoistaPäikkätätiys kyllä nosti hiukan päätään, pieni varhaiskasvatuksellinen neuvo olisi ehkä ollut paikallaan. Jotenkin en kehdannut tarjota nenäliinaa nessupaketista...ajattelin että olisko nolostunut vain?!
Poista