Ajatuksia viilettää vinhaa vauhtia,
joskus niistä saa kiinni
ja välillä kuuluu vain ohikiitävä suhahdus,
siinä se sitten oli....
hetki sitten napattavissa.
Instaan saa helposti kiteytettyä hetkellisiä ajatuksia,
mutta pidempää tekstiä saa nyt ihan kiskoa ulos,
ei kovin mukava olotila.
Vähitellen sitä tajuaa mitä kaikkea on taakse jäänyt
viimeisen vuoden aikana
ja samalla sitä alkaa kirkastumaan ajatuksia tulevaan.
Otollinen ajoitus kun tuo vuoden vaihtuminenkin lähestyy.
Ihmisen elo on sitten kummallinen lankakerä,
oikeastaan vyyhti tai sekanöttönen.
Alku ja loppu löytyy mutta mitä siinä välissä
niin se onkin yllätys.
Värin vaihdoksia,
ohenemista,
paksuuntumista,
solmusutturoita,
mahdollisesti liitossolmu jos toinenkin.
Koostumuseroja meillä on tietenkin
ja grammamäärät vaihtelee,
silti aina löytyy se alku ja loppu.
Lohdullista, vai mitä!?
Pohdinnassa on ollut mitä kaikkea omasta sekanöttösestä
on saanut kudottua,
aika paljon villavan hyvää sekä pahaa.
Elämä on antanut aika hyvät ohjeet,
noh, välillä ne ovat tulleet kyllä jälkijunassa.
Vielä ei neulos ole arvatenkaan valmis,
sitä en itse tiedä milloin on, hyvä niin.
Kietoudun tähän neulottuun osioon ja koitan selvittää
ohjeistusta seuraavaan.
Odotan oikeastaan jännityksellä mitä seuraavaksi,
tasapainoa tavoitellen, neuloksesta tulee valoisaa ja kevyttä.
Onko sinun neulos mitä materiaalia?
Oletko löytänyt ajallisesti oikeat ohjeet?
❤ neulonnan iloa sinullekkin ❤
Mulla on nyt kyllä lahgat ihan solmussa ja vaasenkätisyys vaikeuttaa entisestään (elämän)kutimusten kokoamisessa ;-)
VastaaPoistaNäköjään se (tai joku muu) vaikeuttaa myös oikeinkirjoituksessa ;-)
PoistaSolmuja sitä tulee itse kullekkin ;) ne vain pitää yrittää aukaista ja jos ei aukea niin pyh ja pah...jatketaan ohi!Oikeinkirjoitus on yliarvostettua t.tekstihärö :D
PoistaElämä on antanut paljon värikkäitä lankoja, vaikka nyt pukkaakin tummia vaan tulemaan. Solmuja olen availlut sormet kipeinä, mutta ne kaikki on avautuneet. Toivon loppu kerästä lempeitä sävyjä siivittämään matkaa, pehmeitä materiaaleja lämmittämään kipeitä jäseniä. Elämä on ollut niin täyttä ja monisolmuista, kuten sen kuuluu ollakin.
VastaaPoistaVärikästä ja leppeää syksyn jatkoa sinulle!
Kuulostaa hyvältä neulomukselta <3 Toivotaan niitä lempeitä sävyjä ja pehmeitä keriä. Leppoisia syyspäiviä ja lämmintä mieltä talven odotukseen <3
PoistaMinun elämänanka on ollu alusta asti takkusen ,hohtava?Möykkyjä on avattu...niitä ei ole voinut edes sanoa solmuksi sen verran tummia sävyjä kierinyt ympärille,mutta mestari olen solmujen avaamisessa;)
VastaaPoistaJa paha ,erittäin paha tapa minulla pitä ne solmujen päät käsissäni..elikkä joskus tuntuu :että lankoja liian paljonkäsissä piettävänä,,,mutta onneksi olen toisten avustamana ymmärtänyt löysätä lankoja...päästää irti,ja se on tuonu ylenpalttisen ilon ja onnen,kun kokomaailman langat eivät olekkaan minun käsisä ja vallassa":))vapauden tunteen.
Tällähetkellä hyvin kirjavaa vaaleaa sävujä,tummanpuhuvin raitoin,Sitä normaalia Liisan elämää!
Kiitos !
Kiitos upeasta tarinasta!💚🧡
lämpöisin halauksin Liisa😊
Kiitos Liisa vastauksestasi, ihana tuo päästäminen irti...näinhän se juurikin on, kaikkea ei voi vain pitää hyppysissään. Iloa ja valoa päiviisi ja talven odotukseen <3
PoistaMun neuleeni on neulottu lempiväristäni punaisesta. Lanka on pääasiassa kirkkaanpunaista eikä kerässä ole ollut suurempia solmujakaan. Kesällä jouduin purkamaan pitkän pätkän neulettani ja suunnittelemaan uuden kuvion neuleeseen - huomasin, ettei se entinen kuvio sopinutkaan siihen; muut halusivat elämäni neuleeseen toisen sävyn ja toisen kuvion. Nyt olen taas vaihtanut takaisin omaan lempiväriini 😍
VastaaPoistaKyllähän se oma lemppariväri on tosi tärkeä, itsehän siinä neuleessa "asuu" ;) En muuten yhtään ihmettele sitä taitoasi nähdä tonttuja ja metsän keijuja, liittyy selkeästi punaiseen <3
PoistaVärejä riittää, tummia ja vaaleita, kirkkaita eniten. Sotkuja on ollut, mutta aina on lanka taas juossut. Suomenlampaan villaa enimmäkseen.
VastaaPoistaLämmin ja kotimainen, en ihmettele että lanka on juossut ja sotkut selvinneet <3
Poista