Hankikanto

Monelle sana hankikanto ei sano mitään 

ja toisille paljonkin.

Lapsuudesta on jäänyt mieleen ne aurinkoiset pakkaspäivät

 ja huopikkailla tassuttelut

kun hanki kantoi.

Siinä oli jotain taianomaista

kuin olisi pilvillä kävellyt.

Olo oli kevyt kuin keijulla <3

Koiruuden kanssa

on ollut muutaman kerran

 tänä talvena 

hankikantoaamuja.

On hupaisaa katsoa kun tassusankari aloittaa varovaisesti pellolle menon,

rauhallista etenemistä

ja sitten ahaa elämys,

tämä kestääkin,

ei uppoa!

Siitä lähtee....vauhdilla ja pitkälle.

Aamulenkki jos sitten sattuu venymään ja aurinko alkaa lämmittämään

niin, 

plups!

Alkaa epävarmuus ja on kyllä naurussa pitelemistä kun 

neljä jalkaa tuntuu lisääntyvän kahdeksaksi 

ja koko koiran olemus leviää hangen pinnalle 

edeten kuin vesimittari.

Lenkin lopuksi selkeä EI, 

ei mennä enää tonne.

Eipä menty,

 oli pikkasen liukasta,

 ei pitänyt saappaat eikä tassut.

*Hau*

Ferritiiniarvot

Muotisana vai uusi juttu?

Eipä kumpikaan mutta 

olipa minullekin yllätys.

Lueskelin tästä aiemmin Lähiömutsin blogista ja jäin miettimään.

Verestä mitattu hemoglobiini ei kerrokaan kaikkea....

Ahaa?

Mielenkiinnosta kävin mittauttamassa omani
 koska vuosikausia on  tullut  omituisia oireita
 jotka ovat hivuttautumalla jääneet,
 kuin varkain.

Eri laboratorioissa on viitearvot hiukan erilaisia
 mutta asiaan paneutunut lääkäri kuuntelee oireita,
 pois sulkee muita sairauksia laboratoriokokeilla
ja tekee siitä päätelmänsä
 (kaikki vaikuttaa kaikkeen).

Raudan puutos voi oireilla elimistössä erilailla
ja todella hiipien,
niin että niistä salakavalasti
 tulee muka osa arkea.

Jos tuntuu että väsymys ei tunnu lähtevän nukkumalla.

Jos aina paleltaa.

Jos pää on kipeä eikä oikein syytä siihen ole.

Jos muisti kummasti alkaa pätkiä ja heiketä.

Jos pienissä portaissa nousu salpaa hengityksen.
Jos tuntuu masentavalta, vaikka ei ole masentunut.
Jos hiusten kasvu hidastuu olemattomiin ja ohenee.
Jos kärsit levottomista jaloista.
Jos happi loppuu saunoessa.
Jos niskat jumittaa ilman syytä.
Jos on palantunne kurkussa.

Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin
(tärkeää myös muistaa
että nämäkin oireet voivat olla jonkin muun sairauden taustalla,
 siksi hyvän ja asiantuntevan
 lääkärin konsultaatio on ehdoton).

Terveydenhuollossa ei kovin montaa lääkäriä ole

 jotka ilman muuta määräisi ferritiinmittauksiin,

vain pyynnöstä,

tai edes raudanpuutoksen/ anemian todettuaan hemoglobiinista.

Monesti ohjataan syömään vain rautakuuri,
lisäämään ruokavalioon rautapitoista

 ja todetaan että sillä korjaantuu.
Alhainen hemoglobiini kielii kuitenkin siitä
 että varastorauta on loppu.

Ferritiinin mittaus
 pitäisi ehdottomasti ottaa hemoglobiinimittausten rinnalle
 ja lääkäreille lisää koulutusta tähän asiaan.

Varastorauta ei korjaannu yhdellä purkilla eikä kahdella

vaan pitkällisellä raudan syönnillä 

sekä oman ruokavalion seuraamisella.

Ei auta jos pihvin syö kermakastikkeella

 ja palanpainikkeeksi maitoa,

 kalsium pitää huolen ettei rauta imeydy,
tai aamulla nappaa rautatabletin kyytipojaksi kahvimukillisen.


Hedelmällisessä iässä olevien naisten
 rautahukka on suuri,
 kuukautiset, odotukset, synnytykset, imetykset kuluttavat varastorautaa.
Jatkuva nenänverenvuoto
 voi myös laskea lapsella
 yllättäen varastoraudan arvoja.


Jotta meidän immuuni järjestelmämme toimisi
 niin optimaali olisi 70-100 mikro grammaa litrassa.
On hyvin yksilöllistä
 miten ja missä vaiheessa puutos eri ihmisillä alkaa tuntua.

Itse popsin nyt rautaa ja puolen vuoden päästä mitataan uudestaan arvot.

Jospa jo ensi kesän voisi olla ilman villasukkia <3
(vaikka kyllä mä viltsuista tykkään).

Netissä löytyy nyt paljon paremmin tutkimuksia kuin aiemmin

 ja ihan oikeaa asiaa raudan puutoksesta.

Kuinkakohan moni mahtanee tästä kärsiä ilman että tietääkään?

Oletko sinä mittauttanut ferritiiniarvosi?

* Veriarvot voiton puolelle*

Pirskatti

Lauantai

se on se aamu jolloin kello ei soi

.....

.....

soipas!!

En minä sitä laittanut,

  ei soi vieressä, 

vaan vanhimmaisen huoneessa!

....

....

Soi edelleen!

Pakko nousta ylös 

ja ovi auki.

"nyt kello kii, täällä vielä nukutaan".

Muminaa,

mutinaa,

kello napsahtaa kiinni

ja hiljaisuus laskeutuu.

...

...

kello soi taas!

Argg

Nousen uudestaan

ja ovi auki.

"Onko joku tarkoitus herätä tähän aikaan"?

Muminaa,

mutinaa.

Kello napsahtaa kiinni.

...

...

Kello soi mutta nyt aukeilee ovet

 ja alkaa hyrskyn myrskyn.

Karmea kiire.

"Mihin on kiire vapaapäivän aamuna"?

Sukat hiihtää pitkin eteistä,

takkia päälle.

"Pokemon event".

Jep,

no uni meni tiehensä

joten kaffe valumaan.

*Leppoisaa lauantaita*

Apoteekki asiaa

Vaihteeksi kummallisuuksia apteekissa.

Useimmiten käytän Yliopiston apteekkia
 koska sieltä löytää (ainakin minä) mitä etsii
 ja aina auki..silloin kun muistaa käydä ;)

(no ainakin nuo muutama 24/7).

 Ennenkaikkea sijaitsee loistavasti omien kulkureittien varrella.

(lue: laiska ei reitiltä niin vaan poikkea).

Kelakortti kourassa lähdin jonottamaan reseptilääkettäni.
Mukavalla penkillä on hyvä istua ja katsella
 sekä vaihtuvia mainoksia näytöiltä että tassuttelevia asiakkaita.

Aikani odotettua pääsin tätösen pakeille.

 Hän näpyteltyään sanoi että kyseinen tuote on loppu.

Ok.

 Hämmästyin ja kysyin että no koskas tulee lisää mahdollisesti

 että voiko varata?

Kesäkuussa!

Siis kesäkuussa, olin äimän käkenä että mitäs nyt sitten.

Tätönen katsoi taas konettaan ja näpytteli. 

Ei tälle lääkkeelle ole vastaavaa tarjolla

 vaan pitäisi lääkäriltä hakea uusi resepti toiseen tuotteeseen.

Tätönen kertoi tuotteen ja sanoi siinä olevan sama vaikuttava aine.

Jep, jep...nousin sitten ja kiitin ei mistään.
Tyhjin käsin ulos apoteekista.

Astuin auringonpaisteeseen ja pohdin...
Ihmeellinen internet , hahaa!

Näpyttelin googleen tätösen tarjoamaa tuotetta
ja hämmästyin (vai hämmästyinkö?)

Olisi kalliinpi tuote, hmp!
Joten,
limpsin lampsin lähellä olevaan pieneen Avainapteekkiin

 ja kas!

Sieltäpä sainkin ihan tuon mitä alunperin olin hakemassa.
"Taksomykke" ja  "takkaropokkaro".

Onko se nyt niin vaikeaa sanoa että "toisessa firmassa saattaisi olla",
luulisi että ei noin isossa apteekissa nyt olla ihan mun euroista kiinni.

Onkos kellään muulla käynyt näin?

*Tämä ei ole mikään yhteistyömainos vaikka Avainapteekki nyt voiton veikin*

Cool

Tässä taannoin Tiia K  blogissaan

pohdiskeli että onko hän cool ja mitä se tarkoittaa.

Kirjoitin itse alla olevan vastauksen.

"Cool on sama kuin viilee eli ei nyt oikeestaan aika kiva,

 vaikka se viilee kokee olevansa kuumaa. 

Se taas joka on oikeesti hot

 eli kuumaa niin on lämmin ;) heh!

 En ollut cool teininä,

 ei sitä monilapsisen perheen kersana saanut aina sitä mitä halusi,

 hyvä niin, se kasvatti.

 Minulle cool on ihminen joka uskaltaa olla oma itse, 

just sellainen ku haluaa. 

Cool ei välitä soraäänistä vaan polkee kumppareilla 

ja mankelilla kohti uusia uria

 ja kiristäen tahtia lätäköiden kohdalla, jotta rapa lentää.

 Sellainen on cool...olkoonkin sitten jalassa ne keltaiset Hai-saappaat ;)"

Cool meinaa monelle niin eri asioita.
Toiselle se on se joka näyttää/yrittää näyttää coolilta.
Jollekkin muulle se on hän jolla ei pokka petä missään.
Jollekkin se valkeaan t-paitaan ja farkkuihin pukeutunut 
James Dean korkealla otsatukalla.

Cool voikin olla sanavalmis iso-äiti.
Cool voi olla se naapuri jota ei huomaa
 mutta aina pitää sinulle rapunovea auki.
Cool on se kaveri päiväkodissa joka tarjoaa ystävälle tuttia,
vaikka ehkä tarttis itsekin.

Minulle cool on ihminen
 joka uskaltaa olla ihan oma itsensä
mutta ei ylenkatso muita.
Auttaa ja on empaattinen.
Rohkaisee ja kehuu aiheesta.
Nauttii elämästä
niin iloista kuin suruista.
Näkee päivät pilvisetkin
värillisinä.

Kuka tai minkälainen ihminen sinulle on cool?

* Hai-saapas tyyppi toivottaa coolia päivää ;) *

shakki vai Mikki

Jäähallin kirpputorilla tuli käytyä 

ja huomattua että alkuvuosi

 on aika nihkeää ainakin myyjämäärästä päätellen.
Toisaalta ei todellakaan haittaa,
pääsee hiplailemaan rauhassa tavaroita
ilman että joku hengittää niskaan.

Tyttären kanssa kierrettiin kaikki
 pöydät
rekit
laatikot
pussit
säkit ym.
tarkkaan

 ja hän löysikin omia keräilyjään.

Itse aloin nirsoilemaan

jostain kumman syystä.

"Ei en tarvitse,
onpa kallis".
Siihen asti kunnes

  pienen pieni puinen MikkiHiiri

 tapitti pöydän keskellä.

Olihan se pelastettava sieltä kaiken tavarapaljouden keskeltä
(lue: en todellakaan tarvitse enään yhden yhtä hiirtä kokoelmiin).

Mikki on ihan shakkisankari, passaa lautaan oivasti,

ehkä jää seuraamaan peliäkin?

Tarkistelin Mikin kenkäleimoja internetistä 

ja olin iloisesti yllättynyt, hän onkin keräilyhahmo

 ja meille kotiutui 0.20 hintaan.
Aika edukas hiirulainen ;)

 *Mikki toivottaa onnellista tätä päivää*

Ystävänpäivä

Toivotan kaikille lukijoilleni

 ja blogissa piipahtelijoille

 oikein ihanaa ja värikästä

 ystävänpäivää <3

Muistaa voi monella tavalla ystäviä ja rakkaita.

Kunhan vain muistaa jollain tavalla...

puhelulla

viestillä
halauksella

kortilla

aterialla

villasukilla

tai kukkakimpulla.

Ystävät joskus ovat matkojen takana 

ja mikä sen kauniinpaa kuin

lähettää tervehdys

kukkasin <3
vaikka interfloran kautta

Esikoiseni jaksaa aina ilahduttaa hyvällä muistillaan.

 Taannoin ihastelin uusinta Muumimukia

 ja paketista aamulla tuli

 ihana Ninni.

Vuoden 2019 aikana myydyistä

 Ninni- ja Muumipeikko-mukeista

 lahjoitetaan 1euro Pelastakaa lapset-järjestön toimintaan.

 Hyvä Arabia!!

Aamulla hoidin kukkaistytön velvoitteita
 ja isän pyynnöstä hain kimpun kukkia
 sekä toimitin ne vanhainkodin aamiaspöytään
 hyvälle ystävälle yllätykseksi.
Kyllä ei itku ollut kaukana kellään.
Vanhanakin sitä tarvitsee jonkun joka muistaa.
Toivon jokaiselle meistä jonkun
 elon matkalle
 joka hetkelle.

<3 Ystävyydellä Onneli <3

Teksti sisältää mainoslinkin