Valon vähentyessä luontokin pehmenee, terävät värit sekä reunat häviävät ja asioita voi nähdä eri kantilta kuin aiemmin.
Kun katson puuta, ilman lehtiä, sehän on naku...vain nahka päällä.
Voi raukkaa, ilmat viilenevät ja tuulet puhaltavat, siinä vain ilman rihmankiertämää.
Alasti, paljaana kaikki mutkat esillä ja silti kukaan ei tunnu katsovan ainakaan "sillä silmällä" ;)
Ohikulkevat ihmiset painavat päänsä hupun alle, kiristävät nyörejä ja mielessään sadattelevat syksyä ja liukkaita lehtiä maassa.
Niitä upeita lehtiä jotka keväällä meitä ihastuttivat kirkkaan auringon paistaessa, pieniä vihertäviä hiirenkorvia.
Niitä kesäisiä lehtipaljouksia oksilla joista äärettömän kaunis kahina kuului heinäkuun helteissä tuulen puhallellessa korviin.
Niitä nahkeita lehtiä vihdassa, jotka läiskähtelivät iholle mökkisaunan lämmössä kesäisenä iltana.
Niitä syksyisen värikylläisyyden ja hehkun täyttämiä lehtiä joita tuuli puhalsi sekä kieputteli ilman viiletessä ja kesän vaihtuessa syksyksi.
Siinä ne nyt maassa kimaltelevat sateen kastelemina, katuvalon loisteessa ruskeina ja unohdettuina.
Mutta miten meidän puu...
Sisällä rungossa, kuoren alla kiemurtelee ja virtaa vihreä elämä, iloisena menneestä kesästä ja luottavaisena odotellen talven pakkasia.
<3 Kevät tulee taas ja hiirenkorvat <3
Marraskuun pimeästä päivästäkin löytää kauneutta, mutta se vaatii hieman enemmän etsimistä kuin toukokuussa. :)
VastaaPoistaAurinkolasit ainakin kannattaa jättää kotiin...muuten voi olla liian synkkää ;)
PoistaIlman marraskuuta ja lehdettömiä puita ei tosiaan tule sitä kevään ja alkukesän hentoa vihreyttä, sitä tuoreen mullan tuoksua.
VastaaPoistaKun katselee noita lehdettömiä puita ja haistelee syksyn tuoksua, sieltä löytää kevään ja kielojen tuoksun, sini- ja valkovuokot.
Sitä ennen puhdas valkoinen lumi ja pulkkamäet :)
Totta... muistot sekoittuvat tähän päivään ja näihin tuoksuihin. Syksyisessä sateessa on paljon kevään vivahteita. Pakkasta ja lunta odotan innolla...narinaa kengän alla ;)
PoistaJustiin eilen pimeässä vesisateessa talsiessani mietin, että enää reilu kuukausi ja päivä alkaa taas pitenemään :). Yllättävän äkkiä mun mielestä, vaikkei edes mitenkään yltiöpositiivista leikikään :)
VastaaPoistaMitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin vuodenajatkin vaihtuu :) Eikä sitä tarvitse olla yltiöpositiivinen, riittää kun hyväksyy tämänhetkisen olotilan ja koittaa nähdä siinä jotain hyvää...sillä pääsee jo pitkälle harmaassakin päivässä.
PoistaOn kyllä vaikeaa löytää tässä harmaudessa värejä, mutta yritetään. <3 Mukavaa viikon jatkoa <3
VastaaPoistaOnneksi Tiia olet itse värikäs persoona joten tuot ympäristöösi värejä tässä marraskuun harmaudessa <3 Hyvää viikkoa sinnekin <3
VastaaPoistaJokaisessa päivässä on jotain kaunista, kun vain osaa katsoa <3
VastaaPoistaOlet aivan oikeassa <3 Meidän täytyy myös malttaa tässä hektisessä maailmassa pysähtyä että saa aikaa katsomiselle :)
Poista