sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Sammalmättäät ja orvokki

Lumipeite on melkein haihtunut sateiden ja lämmenneen kelin myötä taivaan tuuliin.
Koiruuden kanssa kävimme etsimässä vielä pieniä lumilänttejä (kunhan aamuinen sade taukosi...koiruus ei pidä sateesta) ja löytyihän niitä sekä metsän puolelta että pellolta.



Pehmeä hankikävely vaihtui sammalmättäillä hiippailuksi.
Sammaleet olivat upottavan pehmeitä ja tuoksu metsässä oli aika jännä, ei enää syksyinen vaan tavallaan odottava.
Ympärillä vallitsi rauha ja hiljaisuus, ei ollut suuria naakkalaumoja eikä joutsenista näkynyt enää jälkeäkään.
Koiruus kyllä löysi vaikka mitä hajujälkiä ja haihtui hujahduksessa niiden perään.



Pilvipeite oli sen verran paksu että jos olisi ollut vielä suppiksia en niitä olisi siinä hämäryydessä huomannut joten jääköön viimeiset tontuille, jouluiseen sienisalaattiin tai piirakkaan.
Eikös tuossa voisi olla asumus...


 
Pihalla oli vielä ylläripylläri, orvokki pieni yrittää vielä kukkia.
 
*Mukavaa joulukuun yhdeksättä iltapäivää*

14 kommenttia:

  1. Enpä ole osannutkaan tuoksutella, että miltä metsä juuri tähän vuodenaikaan tuntuu hajuaistissa, vaikka juuri eilen teimme pitkän metsäpatikoinnin. Hyvä, kun toit asian esille, sillä aina pitäisi metsässä kulkea kaikki aistit auki!! Koiralle ihanaa, kun saa juosta hajujen perässä vapaana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja kun metsästysaikakin on ohi, ei tarvitse miettiä eksyneitä metsästyskoiria :)

      Poista
  2. Koiruushan on tuolla ihan kukkulan kuninkaana!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, varsinainen Houdini, katoamistaiteen kunkku. Onneksi ei koskaan mene pitkälle mutta osaa maastoutumisen jalon taidon ;)

      Poista
    2. No kun lunta olis vähän, tuo voisi seistä kahdella jalalla ja menisi ihan täydestä puuna tai muuna sellaisena ;-)

      Poista
    3. Tarpeen tullen osaa olla ihan paikallaan ja pönöttää kuin parhain metsästyskoira. Kolmella jalalla jo osaa seistä, kahdella harjoittelu vasta menossa :D

      Poista
  3. Metsässä kulkeminen on niin mukavaa! Mutta kumpa vaan sataisi sitä lunta..toki sillä lailla kohtuudella:) Oho..onpas siinä sitkeä orvokki:)♥ Mukavaa toista adventtia ja leppoisaa sunnuntai-iltaa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa toivon lumesta. Orvokki on siitä hassu että tuon purkin parturoin jo syksyn päätteeksi niin sinnillä on kasvattanut uuden varren ja kukan... toivoneeko ehkä olevansa hyasintti ;)

      Poista
  4. Kaikki valkeus on kadonnut täältä meiltä vesisateiden myötä :( Metsässä on kiva kävellä, eikä siellä taida pahemmin liukkauskaan vaivata. Mukavaa viikonalkua sinne!

    VastaaPoista
  5. Totta, muualla on ollut liukasta mutta sammalikossa ei sitä vaaraa ole. Juurakoissa on aavistus jäätä mutta eipä juuri muuta. Ensi viikolla näyttäisi hieman pakastuvan...ehkäpä se valkeuskin palailee joulun odottajien iloksi <3

    VastaaPoista
  6. Ohhoh, vai orvokki sieltä yrittää kuikuilla jo :) Lumet tosiaan tuli ja meni. Tulisipa pieni peite edes jouluksi. Toisi mukavasti tunnelmaa :)

    VastaaPoista
  7. Kyllä se pieni valkoinen lumipeitto olisi sekä meille ihmisille että luonnolle hyväksi. Toivotaan valkeaa joulua :)

    VastaaPoista

Hei! Jätäthän jälkesi käynnistäsi blogissani :)