tiistai 23. huhtikuuta 2019

Lukihärö

Lukihäiriö,
se viheliäinen seuralainen
joka oireili jo pienenä.
Se ärsyttävä kaveri joka 
ilkeyksissään vaihtaa tavujen ja sanojen paikkaa.
Se tylsimys joka villitsee muistissa olevien sanojen sekoittelua.
Härö joka sekoittaa oikean ja vasemman paikkaa
ja aiheuttaa aivosakkaa.
Se raivostuttava otus
joka ei koskaan lakkaa,
vaikka kengällä sitä nakkaa.



Onnea on kirjoitetussa tekstissä
 korjausohjelma
mutta miten sitten kun puhuu,
ei siihen ole korjausohjelmaa.
Niin monta hämmentävää hetkeä
sanasotkujen keskellä,
kuin viemäripyörteessä.

Ethän kuulu niihin jotka arvostelevat
on jo rankkaa itsensä kanssa.
Meitä on monia
ja monet meistä eivät uskalla ääneen sanoa
tai julkisesti kirjoittaa.
Minulle kirjoittaminen selventää
ja tyhjentää aivosoppaa.
Väliin kaikki sanat on ihan sekaisin
 ja muokkaamalla joutuu pitkät pätkät
korjaamaan,
silti sitä kirjoittaa.



Osaan kyllä jo nauraa itselle
ja hassuille kommenteille jossa ajatusvirhe,
 painovirhepaholainen poukkoilee kirjainten keskellä.

Minä olen minä,
hyvä näin,
vaikka välillä väärinpäin.

*Pää pystyyn kaikki lukihäiriöiset*

19 kommenttia:

  1. Minulla myös, mutten anna sen haitata! Mukavaa paluuta arkeen sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) juurikin näin, väliin tuppaa kyllä mulla potuttamaan kun tuhraantuu aikaa. Toisaalta aikaahan täällä on ;)

      Poista
  2. Sinä todellakin olet ihan täydellinen juuri tuollaisena💖 Haleja ja Leppoisaa alkanutta viikkoa💖

    VastaaPoista
  3. Arvostelen vain itseäni - ethän käsitä kirjoittamaani väärin - sillä jos näin voi oikeasti käydä, en tiedä, olen saanut lukihärön Riesan mukana, sivutuotteena.
    Kun olen kirjoittanut oman tekstini, en näe yhtään virhettä. Kun luen sen uudelleen jonkun kommentoitua, löydän virheen, toisenkin. Nolottaa. "Eihän se osaa edes kirjoittaa ihan tavallisia lauseita".
    Kun pitäisi kirjoittaa joskus virallisiakin papereita. Niissäkin on virheitä. Nolottaa. Kun ei huomaa. Omasta mielestä kirjoittaa ihan oikein.
    Kun on on ennenkin kirjoittanut.

    Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja jokaisen olla sellaisia kuin ollaan - erilaisuus on kuitenkin rikkaus, kuulostakoon kuinka kliseiseltä tahansa :)

    Onnellista keväistä viikkoa sinulle <3 - kesä on jo ihan just tässä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viralliset paperit ovat viheliäisiä kun niissä ne kysymykset ja saatesanatkin on muotoiltu niin että kestää tajuta, joten yhdyn ajatuksiisi. Erilaisuus on rikkaus, ei se kliseiseltä kuulosta, sehän on totta :) Näimme tänään sammakon metsässä joten se jos mikä tietää kesää ;)

      Poista
  4. Minä opiskelen arabiaa ja entuudestaan käyttelen 8 muuta kieltä. Olen tavallaan lukihäiriöisen vastakohta mutta nyt esim kun arabiaa yritän toistella videolta ja irakilaisten tuttujen sanoista on kuin joku hassukas häiriö tulisi väliin. Opetan päivittäin suomea ulkomaalaisille ja siinäkin kuuluu asiaan lukihäiriön tapainen takku. Sinulla tosi kiva asenne asiaan 💚 Onneksi nykyään tiedetään asiasta ja voi sanoa jos on diagnoosi. Minulle ei tulisi mieleenikään arvostella mutta työni on korjata kirjoitusvihreitä ja puhevihreitä eli sitä odotetaan minulta ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asenne ei nuorempana ollut ihan näin vahva koska peruskoulun opettajissa (silloin vuonna nakki) oli myös heitä jotka vitsailivat kustannuksellani ja se oli jotain mitä en ikinä unohda. Itse koitan olla toista maata ja lapsille juuri opettaa että jokainen meistä on yhtä arvokas kaikkine "vikoineen" :)

      Poista
  5. En ole tosissaan koskaan huomannut ainakaan blogista, että kärsisit lukihäiriöstä, joten hyvin osaat sitä hallita! Minullakin on lukihäiriöinen lähipiirissä ja huumorilla hän osaa suhtautua asiaan. Työelämässä ajattelen, että on tosi hyvä, jos siitä kertoo avoimesti, jolloin asiaa voidaan tukea eikä tule väärinkäsityksiä tai turhaa mollausta. Kerran on tullut eräs henkilö vastaan, joka ei suostunut myöntämään lukihäiriötään ja siitä koitui kasa ongelmia, kun muiden oli vaikea siitä syystä hoitaa asiaa asianmukaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korjausohjelman iloa :D Työelämässä olen itse ollut aika avoin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ja se on tuottanut kyllä iloa enemmän kuin murhetta. Omien "virheiden" myöntäminen tässä täydellisyyttä tavoittelevassa maailmassa voi joillekkin olla ylipääsemätön juttu. Pelottavakin, silloin sitä laskee suojiaan alas ja jos on saanut joskus "takkiin" niin muuri ja asioiden olemassaolon kieltäminen taitaa olla suojauskeinoja, vaikkakin huonoja. Huumorilla selviää hyvin, itselleen nauramisen taitO vapauttaa <3

      Poista
  6. Enpä ole huomannut, että sinulla olisi lukihäiriö. Minulla on pari ystävää, joilla on sama juttu. Ei sen kannata antaa häiritä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä koittaa olla ettei häiritsisi mutta väliin tulee tilanteita että vaikeaa on olla. Asian kanssa kun on sinut niin huumorin varjolla pystyy paljon korjaamaan mutta kyllä se potutus joskus nostaa väkisin päätään ;)

      Poista
  7. Minulla on puhuessa sanaongelmia, mutta iän myötä tottuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä ;) ollut aina eikä nyt vielä ole helpottanut mutta kuten sanoit...kaikkeen tottuu!

      Poista

Hei! Jätäthän jälkesi käynnistäsi blogissani :)