Halloween vs. kekri

Tänään on virallisesti halloween... epävirallisesti sitä on jo vietetty viime viikonloppuna ja varmasti tulevana viikonloppuna juhlijoita riittää.
Mielenkiinnosta lueskelin vähän taustoja tälle päivälle.... 
Ennen se on ollut meillä kekri, sadonkorjuun ja vuoden vaihtumisen juhla, kaiverruksen kohteina oli mm. nauriit.
Mikael Agricolan mukaan kekri on ollut jumalolento joka olisi lisännyt karjan kasvua....tämäkin teoria on kumottu nykytutkijoiden toimesta.
2013 on ilmestynyt kekriaiheinen lasten seikkailukirja "ahmattien yö", kirjoittajana Kreetta Onkeli ja se kielii siitä että kekrin vietto on nostanut päätään täällä Suomessa. En ole kirjaa lukenut mutta mielenkiinto nousi ...täytynee lainata kirjastosta. Onkohan kirja kenellekään tuttu?

Tämä kurpitsan kaivertaminen ja siitä pikkuhiljaa levinnyt halloween pelottavine pukeutumisineen, karkki tai kepponen kiertelyineen sekä valtava koristelun tarve on Amerikan malliin.... kuinkas muutenkaan "paljon on paljon, enemmän on parempi".

Tänäkään vuonna ei tule sen pahemmin tätä juhlaa vietettyä mutta pyhäinpäivänä jos sää sallii niin kynttilämerta voisi hautausmaalle lähteä katsomaan, se on aina sykähdyttävä näky.
Kurpitsan sain kaiverrettua ja sen teko on hauskaa...toki sisuksen työstäminen keitoksikin oli mukavaa...samettisen pehmeää kurpitsasoppaa on vaikea verrata mihinkään.

Ehkäpä tässä pikkuhiljaa saisi yhdisteltyä sekä kekristä että halloweenista parhaat palat ja omannäköisen syysjuhlan aikaiseksi...hyggeily meiningillä ;)

<3 Jokaiselle hyvää tätä päivää olkoon se halloween, kekri tai ihan vain keskiviikko <3

Ruokakassin lumo

Ruokakasseja on tullut tässä elämässä kannettua aika monta.
Lapsuudessa muistan että aika pienenä jo pääsi ihan itsekseen asioille (turvallinen reitti kauppaan ilman ajoväylien ylityksiä) huisan pitkän matkaa...mäki alas :D.
Ensin oli äidin kirjoittama lappu jossa myös piirrettynä mitä piti tuoda, sitä puristi jännittyneenä kädessään ja sydän pamppaillen meni kauppaan. Jos joku haettava asia oli korkealla niin aina oli joku kaupan työntekijä lähellä ja auttoi. Kassaneidit oli tuttuja naamoja ja muistivat mille tilille ostos laitettiin...mutta pääsipäs kirjoittamaan nimensä korttiin...kröhöm!
Mutta siitä ruokakassista....meillä oli sellainen perässä vedettävä laukku ja se oli kätevä peli, paljon mahtui kyytiin ja oli aikas hauska hurruutella kotia päin. Nykyäänkin näkee niitä mutta ne ovat sellaisia käteviä, kompakteja sekä kauniin värisiä. Meidän ralliversio oli aikas ruskeaa ja vahamaista kangasta pitkällä vetimellä mutta kyllä se oli kiva :)

Nykypäivänä sitten kaikki kannetaan kotiin, onneksi nuoriso kantaa ja itsellä reppu :)
Jossain vaiheessa sitä kävi aina töistä tullessa yksin kaupassa ja kaksi kassia ruokaa, se oli vaihe jossa tuli osteltua paljon muovikasseja...hyi minua!
Tänä päivänä on kestokassit aina mukana, myös jälkikasvu on tottunut tähän ja se on hyvä, ainakin omalta osaltaan tässäkin asiassa pienennetty tätä turhaa muovin määrää.

Ruokakassit kun saapuvat kotiin niin kuhina käy....ei pääse eteisestä sisään kun kuuluu.. "mitä sä toit", "mitä ruokaa tänään"... reppuni tyhjennetty sekunnissa.
Ihan voisi luulla että jääkaappimme ammottaa tyhjänä ja ainainen nälkä kurnii suolistossa, lapsiraukat eivät koskaan saa mitään :D
 Monesti olen miettinyt että millä keinoin saisin tämän "ihanhetikaupastasuoraankassista" syömisen loputtua ;)

Ohjeistuksena  olisi yksinkertaiset napakasti sanotut fraasit....
- laske kassi alas käsistäsi
- ota käsi pois kassista
- irroita otteesi elintarvikkeesta

Arvatkaa vaan toimiiko ;)

Väliin tuntuu että siinä tapahtumassa on jotain joulumaista....yllätyskassi jonka sisälmyksestä ei koskaan voi tietää.... :D (suurimmaksi osaksi kuitenkin kassin sisältö on ihan sitä samaa peruselintarviketta ).

Miten teillä?....käykö kuhina kauppakassilla ;)
Onko käytössä kesto vai kertakassit?

*Tuulista  iltapäivää sinulle*

Lunta

Se alkoi nyt...
Aamulla radiosta kuului että 9 tie oli poikki lumikaaoksen takia, isoja kuljetuskalustoja jumissa.
Toisille lumi tuo vaikeuksia ja onnettomuusriskit kasvaa.
Varovaisuutta liikenteessä ja madalletaan sitä vauhtia, perille pääsee hitaamminkin.
Onneksi vr toimii ja junat liikkuivat...ainakin vielä.

 *...mutta.... kyllä minä tykkään <3 Hyvää viikonloppua kaikille*

Hercule Poirot

Illat kun pimenevät, pimenee luettavan materiaalin laatukin ;)
Agatha on kestosuosikki niin kirjoissa kuin töllöttimeen tehdyissä elokuvissa ja sarjoissa.
Se on kumma vaikka näitä kirjoja on lukenut jo esiteininä niin aina se murhaaja tulee yllätyksenä... joko kirjat on niin taidokkaasti Agatha luonut tai sitten tähän pieneen päähän ei vain mahdu ratkaisut... ainakaan pitkiksi ajoiksi :)
Arvostan kovasti Englantilaisten sarjojen ja elokuvien tekemisen taitoa, näyttelijät hyviä, kaikki vaatetuksesta pienimpään takan reunalla olevan figuriiniin asti mietitty tarkasti.

Agathan luomat hahmot ovat kirjoissa realistisia ja siinä varmasti piilee niiden viehätys.
Hercule Poirot viiksineen ja harmaine aivosoluineen tekemässä loistavaa aivotyötä Hastingsin kummastellessa.
Samaan aikaan komisario Japp liikkuu ja keräilee aineistoa sekä usein lopuksi saa kunnian ratkaistusta arvoituksesta vaikkakin suuresti arvostaa Herculea.

 
Näissä vanhoissa kirjoissa vain on jotain...tuoksu, paperin tuntu.. tykkään lukea ihan kirjaa en niinkään kuunnella äänikirjoja ( töissä ääneen lukeminen on ihanaa, omat lapset kun eivät enää iltasatuja kaipaa).

Miten on... luetko kirjoja kirjana vai sähköisesti? Käytätkö äänikirjoja? Sykähdyttääkö Agathan kertomukset?

Kirjan välissä on muuten pupujussikirjanmerkki joka oli äitini...nyt se ilahduttaa minun keskeneräisten kirjojen välissä. Käytätkö kirjanmerkkiä, paperisuikaletta vai ...käännätkö kirjan niskoilleen...huiii!

<3 Lukemisen iloa <3

Syyslomapäivä/ kurahousut

Liian pitkä päivä ja paljon hihittelyä.
Pitäisi ehdottomasti olla jo nukkumassa eikä tässä kukkumassa.
Vanhimmaiseni istutti minua aamulla katsomassa koneeltaan erään tubettajan koiravideoita ja suurin osa oli ihan sanomattoman taitavasti tehty, mikä mielikuvituksen määrä.
Sadoittain kuvamateriaalia mitä hassuimmista jutuista (tässä huomaa että äiti on dinosaurus en siis seuraa.. )
Rauhoittavin otos oli 2 minuutin mittainen, pelkkää koirien nassutusta kun söivät popcornia.... uskomatonta millainen ääni lähti :)

Rauhallinen lomapäivän kauppareissu ratikalla, vakikantajan kera (eli nuorimmainen) keskustaan.
Se on niin hauskaa kun perheessä on oma stand up koomikko ;) ...kaikesta veisteltiin vitsiä ja maha ihan kipeä naurusta (anteeksi kanssaistujat...en minä millään pahalla hihitellyt).
Ratikkapysäkille takaisin tullessa ilma alkoi hetkellisesti kirkastua johon sitten sanoin aika äänekkäästi "oho, ihan elokuvailma...seepian värinen".
Poikani vastaus "äiti...hyss...mitä sä oikein olet ottanut?"
Lähistöllä huomasin kyllä muutaman kohonneen kulmakarvan... hih hih.

Kotiin tullessa rappuun avautui jo ovi ja esikoisen pää pilkisti esiin....salamannopea apu paikalla tavaroiden purkamiseen.....nälkä, se valtava voima.
....."Äiti, tää on ihana näky, jääkaappi on täynnä ruokaa".
( usein se on kaupassakäynnin jälkeen mutta jostain kumman syystä tyhjenee armotonta vauhtia...hmm)

No... nyt on ollut aikaa lukea blogejakin kun kerran syyslomalla ollaan ja https://marjaananmaja.blogspot.com/ blogissa naureskeltiin niille hupaisille sanoille joilla on blogiin päädytty...yhdet niistä oli kurahousut. Aika hassuja hakusanoja tulee :)

Mutta ne kurahousut... siis mun favorite niin töissä kuin maalla <3  elintärkeät ulkotyöläiselle.
Eilen aamusta oli tosi sakea sumu maalla ja koiraa ulkoiluttaessa karvakorva hävisi väliin näkyvistä.... puff

Sitten piti ryhtyä avustustushommiin pihalle ukon avuksi.... onneksi äly välähti ja laitoin kurahousut jalkaan ennen sinne heinikkoon menoa.... aamu oli laskenut alleen ja piha oli märkä...hih hih

<3 Nyt on aika mennä nukkumatin luo joten, hyvää yötä  <3

Laitetaan hyvä kiertämään

Villasukat lämmittävät mieltä ja varpaita, niihin on ihana pujahtaa kylmillä ilmoilla.
Monilla meistä on intohimo neuloa sukkia ihan yli oman sekä perheen tarpeen. Mitä jos yhden sukkaparin neuloisikin seuraavan parin viikon aikana tuntemattomalle saajalle...hmm

Tuli eteen <3 jouluidea Merikapteenin vaimon blogista ja sain luvan "kaapata" sekä jakaa tämän Merimieskirkon keräyksen.
https://merikapteeninvaimo.blogspot.com/
Ylimääräiset sukat "tuntemattomalle merenkulkijalle" tuomaan joulun tunnelmaa niille jotka viettävät joulun merellä.
Joutuin neulomaan ja toimittamaan sukat marraskuun alkuun mennessä Merimieskirkolle.
Sivustolta löytyy ohjeita myös muunlaisen lahjan antamiseen jos sukkia ei osaa neuloa tai haluaa muulla tavalla osallistua.
https://merimieskirkko.fi/vapaaehtoistyo/

  <3 Laitetaan hyvä kiertämään <3

Syyssiivous

Kanalan siivous... ei todellakaan lempipuuhaani mutta onhan se ihana nähdä höyhenpallojen nauttivan puhtaista pahnoista.
Nyt ollut vielä niin lämmin että kanat sekä Jussi-kukko viihtyvät hyvin pitkin pihaa...ei kylläkään samaan aikaan meidän koiruuden kanssa ;)
Yhden kerran näin vahingossa kävi ja voi sitä kaakatusta ja lentäviä höyheniä, kaikki kerkesivät onneksi piiloon ja kukaan ei joutunut "leluksi". Monta tuntia kyllä meni että saatiin pelästyneet pallerot lähtemään piiloistaan omaan kotiin.

Tässä Jussi-kukko... aamuisin komeasti ilmoittaa olemassaolossaan ja pitkin päivääkin ;)

 

Hili, ylläripylläri vaavimme on kasvanut kauniiksi kanaksi, eikä enää ole niin kovin säikky.

 Jussi-kukon sulat ja höyhenet ovat niin kauniita auringonpaisteessa... oli pakko ottaa muutama lähikuva siivouksen lomassa.

 

 

 

*Yllätyksellistä tiistaita kaikille*