Se on kumma juttu tämä elämä...sitä kun miettii että
-okei tää nyt menee näin ja se siitä.
Sitten yrittää jotenkin tarpoa eteenpäin, vaikka mieli ja sydän sanoo muuta... niin se arki pyörittää.
Pitääkö sitä aina tehdä asiat järkevästi?
Voisiko sitä luottaa vaan että kyllä ne asiat siitä selviää kummasti kun vaan eletään?
Voisiko sitä yllättyä itsekkin että järjettömältäkin kuulostava voi loppupeleissä olla se juuri oikea tapa?
Kannattaisiko antaa se sisäisen tunteen päättää yli järkevyyden?
Kannattaisiko luottaa siihen sydämen ääneen ja paloon.
Juu kannattaa...totesin sen eilen kun pakkasessa odotin junaa... kuuntelin musiikkia ja pistin siinä laiturilla tanssiksi....aivan mahtava fiilis antaa vain mennä :)
Suosittelen kaikille <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! Jätäthän jälkesi käynnistäsi blogissani :)