Elämä on kuin laituri.... se on jokaisella eri pituinen ja levyinen...joillakin se on kiikkerä ja joillakin tukeva. Notkahteluja puoleen ja toiseen, väliin jopa upottava. Vuodenajat vaihtuvat ja tekevät tehtävänsä...elämä alkaa näkyä, harmaa väri...sojottavat naulat.
Mutta kuinka paljon se antaakaan...auringon nousut ja laskut, tuulisenakin päivänä se vankkana pysyy ja kun uimalla ui elämän meressä se on kiinnekohta...se minne kipuaa lepäämään. Se on se jossa varpaansa laskee veteen...se on se josta uskaltaa kerta toisensa jälkeen lähteä uimaan, kokeilemaan kestävyyttään. Se on myös se johon vene voisi kiinnittyä, solmia solmut tiukat...tuoda sen tuulahduksen muualta, ehkäpä ottaa kyytiinkin ja viedä ihan mennessään.
....venettä odotellen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! Jätäthän jälkesi käynnistäsi blogissani :)