keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Hankikanto

Monelle sana hankikanto ei sano mitään 
ja toisille paljonkin.

Lapsuudesta on jäänyt mieleen ne aurinkoiset pakkaspäivät
 ja huopikkailla tassuttelut
kun hanki kantoi.
Siinä oli jotain taianomaista
kuin olisi pilvillä kävellyt.
Olo oli kevyt kuin keijulla <3

Koiruuden kanssa
on ollut muutaman kerran
 tänä talvena 
hankikantoaamuja.
On hupaisaa katsoa kun tassusankari aloittaa varovaisesti pellolle menon,
rauhallista etenemistä
ja sitten ahaa elämys,
tämä kestääkin,
ei uppoa!
Siitä lähtee....vauhdilla ja pitkälle.




Aamulenkki jos sitten sattuu venymään ja aurinko alkaa lämmittämään
niin, 
plups!




Alkaa epävarmuus ja on kyllä naurussa pitelemistä kun 
neljä jalkaa tuntuu lisääntyvän kahdeksaksi 
ja koko koiran olemus leviää hangen pinnalle 
edeten kuin vesimittari.


Lenkin lopuksi selkeä EI, 
ei mennä enää tonne.
Eipä menty,
 oli pikkasen liukasta,
 ei pitänyt saappaat eikä tassut.


*Hau*



14 kommenttia:

  1. Nyt on saanut koiran lisäksi itsekin iloita.

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos :) Kuvattava veteli kyllä vauhdilla pellon toiseen päähän ihan kevät rinnassa <3

      Poista
  3. Voi hau sentään, ei auta edes neljä tassua, kun on oikein liukasta. Näemmä. Olen itse sellaisesta vähän haaveillut. Että olis, mulla, siis, neljä jalkaa, ei koiraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäis olla varmaan tuplatassut niin pitäis :) Kun on tarpeeksi liukasta niin kyllä koirallakin sutii. Kun on koirille tossuja niin vois olla nastatkin ;)

      Poista
  4. Voih... ei taida enää tulla sellaisia hankikantosia, jotka minut kestäisi :)
    Ihania kuvia, tuo viimeinen "onks mun pakko" -on niin hellyttävä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä oikein minuakaan kestänyt, noin joka kolmas askel upposi, ei tullut "keijuoloa".
      Koiruus oli kyllä helpottunut tuon reissun päälle kun pääsi sisälle, kevättä odotellessa.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Totta, kaikki on liukasta. Kuinka vain yrität kävellä tien reunassa jossa on lunta niin ei paljon auta.

      Poista
  6. Hauska raportti, kauniit hanget ja koiran ilme tarinan lopuksi on verraton ❤️
    Katsooko moittivasti kun hymyilimme hänen ponnisteluilleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi katseessa olla emännälle pieni moite...kuin nyt sää ja liukkaus olisi ollut minusta kiinni :D

      Poista
  7. Tuntuu olevan koiran ja (ainakin tämän) immeisen hankikantotuntemukset ja -kokemukset kovin samanlaisia :)

    VastaaPoista

Hei! Jätäthän jälkesi käynnistäsi blogissani :)