sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Frozen soap bubbles

Olihan sitä sitten kokeiltava.
Pakkaspäivä valkeni kirkkaana joten täytin tyttäreni kuplapurkin fairy-vedellä ja matkasin Suomenlinnaan.
Miksi sinne asti?
No ihan vain siksi että siellä tuulettomat päivät ovat harvassa ja täytyihän pakkaspäivää hyödyntää liikkumiseenkin.
Lautalla tuli seurailtua turistien pukeutumista, useimmilla oli toppaa ja villaa mutta sitten oli niitä saapikkaissa ja sukkahousuissa kekkaloivia otuksia.
Mittarissa rapisi kuitenkin -18.
Jotenkin kävi sääliksi, kuinka voi nauttia ihanasta ulkoilusta jos vaatetus on väärä ja paleltaa.
Kävelin satamasta Kustaanmiekan kärkeen johon leiriydyin puhaltelemaan umpikujaan, poissa muiden reippailijoiden tieltä (siis näin luulin).
Ei ole yhtään helppoa saada kupla pysymään ehjänä ja moni niistä ehjistä ajanmittaan rutistui kasaan, puhjeten viimeiseksi.
Muutama onnistunut yksilö kuitenkin, ei mitään niin hienoa mitä internetin syvyyksissä löytyy, tyytyväinen olen kuitenkin kokeiluuni.

Hauskana lisänä oli ohi meneviä ihmisiä joita hommailuni kiinnosti.
Suomalaisista osa jäi juttelemaan ja pyysivät saada ottaa kuvia itsekin pakkaspalloista.
Turistit olivat ihania, hehkuttivat Helsinkiä ja napsivat kuvia ahkerasti 
(toivon että minä en niissä näy).
Puhaltelin myös yhden Italialaisen pariskunnan iloksi kuplia enemmänkin ja he kuvailivat niitä jyrkänteen alta käsin, varmasti upeat muistot Suomesta <3
*Kupla on pop*

perjantai 25. tammikuuta 2019

Kaali or not?


Suomalainen kaali,
siihen voi olla viha-rakkaus suhde,
 siitä voi nauttia
 tai sitä ei vain voi syödä.
 
On henkilöitä joiden ruokavalioon kaali ei sovi millään, ihan jopa lääketieteellisesti.
Kaalin nautinnollinen syöminen voi myös herkkämahaisille kostautua myöhemmin.
 
Kaali on ekologista lähiruokaa ja näin talvella vielä edullistakin joten itse sitä suosin ja pitäisi syödä enemmänkin, varsinkin kun jaksaisi tehdä hapankaalia (lue; laiskan pitäisi opetella tekemään).
Hapankaalissa on  hyvää tekeviä maitohappobakteereita ja niiden tarpeellisuudesta taitaa jokainen tietää jo.
Kaali itsessään on myös vitamiinipommi, löytyy A-, B-, C-, E- ja  K-vitamiinia.
Rautaa, seleeniä, kalsiumia, mangaania, kaliumia sekä kivennäisaineita.
Kaali on hyvää ihan sellaisenaankin mutta kaalilaatikko pakkaspäivänä kera puolukkasurvoksen on kyllä herkkujen herkku.
 
Perusreseptejä löytyy netistä jos jonkinmoista ja itsellä on lehdestä joskus leikattu ohje jota muuntelen välillä.
 
1kg keräkaalia
n.6dl vettä
2tl suolaa
400g jauhelihaa
1-2 sipulia
0.5 tl suolaa
0.5 tl mustapippuria
0.25 tl valkopippuria
1,5 dl puuroriisiä
1rkl siirappia
2dl kevytkermaa
 
Suikaloi kaali ja hauduta suolavedessä pehmeäksi.
Ruskista jauheliha ja hienonnettu sipuli, mausta.
Sekoita haudutetun kaalin joukkoon jauheliha, riisi, siirappi ja kerma.
Kaada voideltuun uunivuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa vähintään tunti.
Jos laatikko näyttää liian kuivalta, lisää vettä, lihalientä tai kermaa.



 
 
Jauhelihaa laitan reilummin eli noin 600g ja mustapippuria menee reippaasti enemmän.
Sipulia ehdottomasti kaksi ja lisänä välillä valkosipuliakin (purjoa en ole vielä kokeillut mutta luulisin toimivan).
Kermaa en laita mutta jauhelihaa paistaessa lisäilen vettä ja sekoitan joukkoon liha- tai kanaliemikuution.
Koskenlaskijajuustoa laitoin kun lapset olivat pienempiä se toi makua lisää.
Nyt uusi siirappikin kokeilussa, hyvää oli.



 
 
*Miten on, kaali or not?*

tiistai 22. tammikuuta 2019

Hankinen

Se oli sitten semmoinen pyry se.
Tuli ja näytti närhen... satoi lunta ihan kiitettävästi.
Koiruus oli iloinen aamulla.
Mennäänkö me pellolle?
Juu, mennään vaan.
Onneksi tässä on jo vähän autouraa.
 



 
Ei täällä ole kivaa.
Tänne uppoaa välillä.
Täällä on muuten kylmä.
Mä haluan sisälle.
Heippa.
 
* Ja se siitä aurinkoisesta pakkasaamusta ;) *
 

maanantai 21. tammikuuta 2019

Uunisaari

Kaivopuiston rannassa,  marras- huhtikuun välillä on kapea silta joka johtaa pieneen Uunisaareen, merellinen pieni upeus.
Kesäaikana tänne kulkee Merisataman kompassitorilta lautta.



Mitään pääsymaksua tälle saarelle ei ole joten voi tehdä kävelyreissun tai ottaa vaikka eväät mukaan.
Saaressa on myös ravintola jonka ikkunoista avautuu upeat näkymät. 
Saunaankin pääsee :)
Ma-pe sauna hellii 7-10 ja aamiaista pääsee nauttimaan löylyjen päälle 8-10.
Varmasti ikimuistoinen Helsinki aamu <3



 
Saarella on pieni hiekkaranta ja auringonpalvojille kallioita joten kesäisin tämä on täynnä ihmisiä. Ajattelin että näin talvella ei ehkä niinkään, aika moni muu taisi ajatella samoin.
Kansaa vaelsi katsomaan avoimena vellovan meren horisonttiin, auringon kimaltaessa kirkkaasti.





 
Rannikolla aina asuneena sitä on joku ihme meri kaipuu, vaikka ihan maakrapu olen luonteeltani. Veden liikkeet rantakallioon, aaltojen pauhu ja tuulen kylmä tuiverrus mereltä kasvoilla.
Se vain tuntuu niin hyvältä, ilmaista meditaatiota <3
 
* Luontoterapiaa, käytätkö sinä sitä hyväksesi? *
 

perjantai 18. tammikuuta 2019

AA

Aurinko ja amaryllis.... heh, moni taisi otsikosta luulla jotain ihan muuta ;) pieni jäynä on aina paikallaan.
Mutta asiaan, aurinko on pilkahdellut nyt väliin aamuisin ja väliin päivälläkin, aiheuttaen vahvaa voimaantumista.
Mieli virkistyy valosta ja huomasin että vaikka amarylliksen jouluaika on ohi niin uusintakierros on alkanut.
Kukka saapui jouluksi,interfloran kautta ulkomailla asustelevalta sisareltani ilahduttamaan, kiitos <3




Mikä on sinun ehdoton joulukukka lemppari ja jatkojalostatko mahdollisesti sipulillisia seuraavana kesänä pihalla?
*Tässä sipulissa on voimaa*


Teksti sisältää mainoslinkin

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Muumiarvonnan voittaja

Ihanaa kuinka monta uutta kommentoijaa kävi blogissani, kiitos kaikille osallistujille.
Hauskaa oli lukea mielihahmoja ja muita muistoja muumeihin liittyen.
Kirjojen lukeminen, laulujen kuuntelu, ohjelmien seurailu lasten kera, mukien keräily, muumimaailma reissut ja kaikki muu.
 
Muumit kaikkine persoonineen tavoittavat niin lapset kuin aikuisetkin.
Kiitos Tove kun jaoit kanssamme mielikuvituksesi, meillä olisi köyhempää jos Muumeja ei olisi <3
Arvonnassa tein vanhan kaavan mukaan joten illan pimetessä jo nimiä paperiin ja sakset käyttöön. Viimeisenä osallistujat isoon mamman hillopurkkiin.
Aamulla vinha sekoitus ja jännitys tiivistyy....






 
Voittaja on  Salli M. kommentillaan...
"Tytön kanssa käyty Naantalin muumimaailmassa ja pikku myy on meiän suosikki"
 
Onneksi olkoon, laitoin sinulle sähköpostia <3

*Muumilaaksossa vielä uinutaan mutta nautitaan me lumesta*

perjantai 11. tammikuuta 2019

Logi ja arvonta muistutus

Tässä pohdintaa sanalle logi, varsinkin jos se on ammattinimikkeen loppuosa, mitä se oikein meinaa?
Psykologi, fysiologi, arkeologi, radiologi...koitin etsiä kysymykseeni vastausta internetin ihmeellisestä maailmasta ja vastaus jonka sain on sukupuolineutraalius.
Onkin vanhentunutta käyttää ammattinimikkeessä sanaa mies tai nainen, no höh. 
Ammattinimikkeissä myös näkyy mahdollinen koulutus, eli olettaisin login  saaneen oppia pidemmän kaavan mukaan, aika loogisesti pähkäilty vai mitä?
 
Asiamies, tiedemies, talonmies, rakennusmies, elinkeinoasiamies, esimies, kirvesmies, laitosmies, merimies, nimismies, palomies.
Miten näissä kaikissa ammateissa vaihdetaan sukupuolineutraalimpaan ilman että ihmisiltä katoaa yhdistelykyky ammatin ja työntekijän välillä, en ymmärrä? Onko ehkä tarkoituskaan ymmärtää, menee taas hiukan yli hilseen tämä ajattelu.
Miltä siis kuulostaisi esilogi tai palologi, aika oudolta ;)
 
Mutta mites sitten kun on noita-akka, pitäisikö sekin nimi muuttaa noitalogiksi tai lentoemäntä voisi olla lentologi... sekin kyllä viittaisi edelliseen ammattiin ei niinkään emännöintiin.
Palmusunnuntaina voisi siis törmätä lentologi koulutuksen saaneeseen noitalogiin joka ihastuttaisi luudalla lentämisen taidokkuudella.
 
Pyöveli, onko hänen aina oltava jonkun veli, eikö perheen ainoa lapsi pääse jos haluaa?
Ammatinvalinnassahan pitäisi olla se neutraalius, eikös vain?
 
Kaikki tämä vain siksi että tapasin elämäni ensimmäisen kerran radiologin, ainakin tietoisesti, työnsä äärellä.
Olin hyvin otettu hänen taidosta nähdä ultrassa jänteitä ja muita ihonalaisia kudoksia (minulle se näyttäytyi vain sekalaisena viivakoodina).
Ystävällisesti maallikolle, yksinkertaisesti kertoen mikä hitsi tuolla olkapäässä oikein vaivaa... tai siis monikossa tämä hitsi.
Sain jopa katsella koneelta, kuin piirrettyä, kun piikki rusahti olkapäähän ja kortisoni levisi sisuksiini.
Olen siis hetkellisesti ollut osa elävää piirrettyä, voi tätä onnea, onpa taas kerrottavaa kiikkustuolissa.
Kiitos logille, koitan parantua ja kiitos että aiheutit päänvaivaa joka piti selvittää.
Olenko nyt taas hitusen viisaampi? Ken ties, hyvähän se olisi, ikä etenee ja viisauden pitäisi kasvaa... hih hih!
 
*Viisautta viikonloppuunne ja muistakaa käydä osallistumassa Muumiaiheiseen arvontaan , vielä kerkiää*