Kirjoittelin ferritiiniarvoista aiemmin
täällä
ja muutamalla sanalla oireista.
Availen nyt omia kokemuksia lisää jos siitä olisi jollekulle apua.
Useamman vuoden on tuntunut
että väsymys pukkaa töiden jälkeen niin paljon
etten jaksanut kuin kotiin raahautua.
Väsymys hiipi varkain elämääni.
Sohvan pehmeys,
television rauhallinen taustaääni unetti hyvin.
Kaikki ylimääräinen jäi
koska mihinkään ei jaksanut lähteä
tai ylimääräistä tehdä.
Viikonloppuisin sitä nukkui kymmentä tuntia
ja siti univelka tuntui vain kasaantuvan.
Koitin aloittaa lisäopintojakin mutta
kaikki vain jäi kun ei jaksanut
ja uuden opettelu tuntui tahmealta.
Tuntui että elämästä alkoi kadota värit
ja mielenkiinto asioita kohtaan
puff, hävisi.
Väliin koitin zempata hirveällä vimmalla
että nyt lähtee!
Sitten sitä istui suihkussa
ja mietti että vähäisetkin hiukset lähtee päästä
järkevien ajatusten mukana.
Hirvittävä jatkuva palelu,
villasukkia kerroksittan jaloissa,
öisin peittovuori päällä.
Löylyssä ei jaksanut olla
kun tuntui että happi loppuu,
ei auttanut vaikka alalauteella istui.
Aivan kuin sauna olisi ollut täysin hapeton tila,
paha olo saapui heti kun heitti löylyä.
Varsinkin öisin vaivasi levottomat jalat
mikä häiritsi yöunia,
ylös sänkystä vähäksi aikaa käppäilemään
että sai jalat rauhoittumaan.
Hajamielisyys ja unohtelu alkoi vaivaamaan,
aivan raivostuttavaa äiti ihmiselle
joka yleensä muisti kaiken
(tai ainakin kaiken tarpeellisen).
Ja sitten tuo pirskatin paino
alkoi pikkuhiljaa kivuta uumalle.
Kävellessä tuntui kuin jalat olisivat olleet lyijyn raskaat
ja jo pieni määrä rappusia
aiheutti sykkeen nousun sekä ärsyttävän huimauksen.
Joskus kaupan kassajonossa
tuli niin heikko olo
että oli pakko vetäytyä sivuun istumaan
ettei kupsahtaisi lattialle.
Kynsien kasvatus on ollut vain lohduton unelma,
aina kun sai hiukan kasvatettua
niin kynnet lohkeili ja aaltoili.
Terveyskeskuksessa kun kävi kolotuksista ja hengenahdistuksesta kertomassa
sain masennustestiä käteen
ja ohjeistusta liikkua enemmän.
Liikkua enemmän?
Millä hitsin voimilla kun hyvä että töihin jaksoi mennä.
Uusi työympäristö jossa olin aloittanut 2016 syksyllä
ja reipas ulkoilma piti työpäivät kuosissa.
Työnkuva ei ollut stressaavaa
ja kaikin puolin tuntui ihan mukavalta.
Paitsi,
en töiden jälkeen jaksanut mitään.
Sinnillä koitin peittää jaksamattomuuttani
ettei kukaan vain luulisi että olen laiska,
miten tyhmää itseltä.
Talvella alkoi oireilla myös nivelet
ja päätin lähteä työterveyden kautta keväällä
etsimään syytä tähän kaikkeen.
Ensimmäisenä taas tuli työssäjaksaminen
ja masennustesti.
Joo en ole mielestäni masentunut
vaan loppu siihen
että kroppa ei jaksa.
Sitten sitä ohjeistusta liikunnan lisäyksestä,
joo kun ei jaksa.
Hirmuiset testit laboratorioon ja röntgeniin.
Tulokset vähän vinksin ja vonksin
(silloinkin otettiin ferritiini arvo mutta sen mataluudesta ei puhuttu).
Ohjeistuksena oli vitamiinikuurit kohdilleen,
ruokatottumuksia piti muuttaa,
liikuntaa lisätä
ja kuntovalmennukseen sain lähetteen.
Söin vitamiineja,
mm. rautaakin kuurin
ja kesä kaikesta kuumuudestaan huolimatta
ei mennyt ihan aivosumussa,
kärsin vain kuumuudesta.
Aloin lukemaan blogejakin uudestaan
ja pääsin itsekin kiinni syksymmällä kirjoittamiseen,
mikä olikin tosi hyvä,
ainakin itselle.
Syksy kun alkoi niin alamäki myös.
Kuntovalmennus johon olin saanut lähetteen jäi,
koska olkapääni sanoi poks.
Pitkä sairasloma pukkasi päälle.
Väsymys iski todenteolla.
Olo oli kuin kuolema tulisi ja korjaisi.
Ferritiinit mitattiin alkuvuodesta 2019,
10 oli maaginen luku
ja rautatankkaus alkoi.
200 mg illalla
aina c-vitamiinin kera,
imeytyy paremmin kun ei ole juonut
kahvia,teetä
tai syönyt maitotuotteita.
Onneksi massu kestää,
monella voi olla hankalaa juuri vatsaoireiden takia syödä kuureja.
Ensimmäisen viikon jälkeen
tuntui siltä kun joku olisi vetänyt ikkunasta verhot syrjään.
Se oli jännä tunne,
ajatusten päällä on tuntunut olevan paksu peitto
ja nyt se hävisi kuin ilmaan.
Ihan kuin otsalta olisi tippunut 10 kilon puristava paino pois.
Aurinko sittenkin alkoi paistamaan kupoliin.
Nyt menty reipas kaksi kuukautta rautatankkauksella
ja hiukset tuntuvat kohisten kasvavan,
iho ei ole niin kalpea kuin ennen,
eikä kutise kokoaikaa.
Aamuisin tuntuu siltä että on oikeasti virkeä
ja on kiva nousta ylös.
Niskajumit ovat jääneet vähemmälle,
päänsärkyjä ei ole ollut
sekä se omituinen palan tunne kurkussa hävinnyt.
Kynnet eivät lohkeile niin pahasti ja tuntuvat paremmilta.
Portaita pääsee ylös
ilman että happi loppuu.
Bussillekkin voi jopa hölkätä,
pelkäämättä lyyhistymistä juoksumatkalle.
Painokaan ei ole enään noussut
vaikka ei laskuunkaan ole vielä kääntynyt.
Liikkua jaksaa paremmin eli eiköhän se siitä.
Saunassa viihdyn pidempään löylyttelemässä.
Muistikin pelaa paremmin
ei tarvitse ihan kaikkea lapuille kirjoitella,
jotka sitten kuitenkin unohtaa lukea.
Kuukaudet siis menty ferrodanilla 200mg/iltaisin
Vatsa kestää hyvin ainakin minulla tämän tankkauksen
joten tällä elokuuhun saakka.
Naisihmisenä myös kuukautiset
verottavat rautaa jatkuvalla syötöllä
joten siihenkin reseptillä Cyklokapron.
Rautapitoisia ruokia lisätty ruokailuihin
ja koitan muistaa syödä ilman "kalkituslisää"
niin imeytyisi siitäkin jotain.
Näin minulla,
jokainenhan meistä on yksilö
ja oireilee omanlaisesti
mutta kehoitan kyllä jokaista pitämään huolta rauta-arvoistaan,
ja muistakin hivenainesta.
Tuntuu että lääkäreillä on
ensimmäisenä väsymykseen tarjolla masennus tai kilpirauhanen,
vaikka kyse voi olla niin helposti hoidettavasta asiasta kuin rauta.
Sivupalkistani pläräämällä lukemieni blogien listaa
pääset myös kurkkaamaan mielenkiitoiseen rautablogiin.
Oletko sinä mitannut ferritiiniarvosi?
*Länsimaisen lääketieteen kompastuskivi, hoidetaan oireita kun pitäisi etsiä syy ja hoitaa sitä*
