Olohuoneesta kaikki peitot ja tyynyt raikastumaan parvekkeelle (sehän tunnetusti auttaa, ainakin mielialaan).
Ulkona ihana ilma, uskaltaiskohan jo lähteä kävelylle. Ehkä kuitenkin aloitan tällä siivoushosumisella ja katson jaksaako sitten. Huomenna kuitenkin työmaa odottaa :)
Sairastamisessa on tylsää paikallaan olo ja möllötys. Kuumeessa se ettei jaksa edes leffoja katsella tai jos aloittaa niin tasan heräät lopputekstien pyöriessä.
Siirtyminen sohvalta jääkaapille tai vessaan on ylitsepääsemätön voimainponnistus ja kun tämän suorituksen saa aikaiseksi... niin voi jee sitä itserakkautta ja voileipäpinon korkeutta ;)
Neulomista ja virkkausta jaksaa kummasti tehdä, ainakin jos ei katso ohjeita... pyh mitäs niillä tuleepahan omalaatuista.
Jotenkin epätoivoisesti sitä aina sairastaessa ajattelee että nyt kun on kotona niin voisi tässä samalla, ihan ohimennen sivussa tehdä jotain järkevää.... selata laskupino ja repiä vuosia vanhoja kuitteja, järjestellä kymmeniä vuosia sitten teetetyt valokuvat kansioihin tai edes laittaa aikajärjestykseen... kunhan kirjoittaisi kuvien taakse niissä esiintyvät henkilöt ( auta armias jälkikasvuani sitten kun minusta aika jättää ja nämä kaikki on edelleen tekemättä).
Sairastamisessa on puolensa ja puolensa, ikävää olla kipeä eikä pääse töihin (oikeasti tykkään työstäni ihan sikana) mutta siten toisaalta tuleepa ns. pakkoloma että on vain oltava ja annettava kehon palautua.
Miten olisi työviikko jossa olisi neljä päivää töissä ja sitten rentoutuisi kolme... todellisuus.. sitä vain ymppäisi niihin kolmeen vapaaseen ihan hirveästi hommia "mitä pitää saada tehtyä".
Joten kiitollisena makaan tämänkin loppupäivän ja en mene edes kävelylle.
Ratkiriemukasta torstaita kaikille <3
Mulla sairastelua takana nyt neljä viikkoa. Jotenkin tuntuu, että alkais riittämään. Tällä hetkellä oireena VAIN äänen menetys, mutta jotenkin väsyttää sekin. Paranemisia sinne 😊
VastaaPoistaKiitos, olo alkaa olla "ihminen" ja huomenna töihin olisi meno...illalla voi olla aika pökkelö mutta ei tää makoilu kyllä ole kivaa. Toivottavasti äänesi palailee ja saat virkeyttä syksyn alkuun <3
VastaaPoistaOi, mä inhoan sairastamista, etenkin kun sitten liikkuminen jää ihan kokonaan, onneksi edellisestä kerrasta on pitkä aika (täytyy koputtaa nyt puuta). Toivottavasti siellä ollaan jo paremmassa kunnossa ja tervehtymään päin!
VastaaPoistaTodellakin.. tällä kerralla liike oli minimaalista ja ai että otti pattiin, tänään jo otin takaisin ja töiden jälkeen tänne maalle tullessa kävelin 1,5 h ihanassa syysilmassa. Vointi kohenee :)
PoistaSairastelu on kyllä raskasta puuhaa, kun se paikoillaan makuu ainakin pidemmän päälle alkaa jo äkkiä ottamaan hermoon:) Sen on kyllä jännä miten äkkiä tuota raitista ulkoilmaa alkaakin kaipaaman kun on pakotettu olemaan neljän seinän sisällä:=) Toivottavasti olet jo parantunut ja pääset nauttimaan syksyn tuoksuista/väreistä:)♥
VastaaPoistaMulla toi työkin painottuu aika paljon ulos niin kyllä se sisällä olo oli tuskaa. Nyt haukattu happea urakalla ja todella haisteltu kävellessä syystuoksuja <3
Poista